Kari Hukkila - Kerettiläisesseet

KARI HUKKILA
Kerettiläisesseet
Savukeidas 2010, 338 s.
Esseiden kirjoittaminen elää uutta kukoistuskauttaan suomalaisessa kirjallisuudessa. Esseitä julkaisevat kirjailijoiden lisäksi monet tutkijat, historioitsijat ja filosofit.

Esseen muoto yhdistää tieto ja kirjoittamisen taito, äly ja tunne, ovat oivallinen keino purkaa nykymaailman myyttejä ja sokean informaatiotulvan synnyttämää turvattomuutta ja kaaosta.

Savukeitaan julkaisemat esseekokoelmat ovat olleet tärkeitä maamerkkejä ja maailmankuvan avartajia viime vuosien suomalaisessa keskustelussa. Nyt esseistien joukkoon liittyy pitkän linjan kirjoittaja ja monipuolinen humanisti Kari Hukkila älyllisesti haastavalla kirjallaan Kerettiläisesseet.

Hukkilan kirjan teemoina ovat vieraan pelko, muukalaiskammo, noitavainojen historia keski-ajan inkvisitiosta aina tämän päivän rasismiin. Inkvisition kattava idea ulottuu keski-ajalta tähän päivään, etnisiin puhdistuksiin ja Guantánamon vankileirien toimintatapoihin.

Hukkilan kirja on tärkeä puheenvuoro maahanmuutto- ja "islaminuhka"-keskusteluun, kun piilevä rasismi on koko ajan nousussa Euroopassa. Viholliskuvan rakentuminen ihmisen sisäisyyteen on kaiken totalitarismin alkujuuri.

Piilevä ja aluksi melko näkymätön rasismi oli Adolf Hitlerinkin valttikortti, kun hän sai niin sanotun tavallisen ihmisen houkuteltua vihaamaan kaikkea toiseutta. Aluksi kukaan ei muka huomannut ja tiennyt mitään, eli kyse oli niin sanotusta tavallisen ihmisen paradoksista - hänen "viattomuudestaan".

Parasta Hukkilan esseissä on syvä tiedon ja henkilökohtaisen kokemuksen yhdistäminen. Hetkittäisistä toistoista ja yleistyksistä huolimatta Hukkilan kirja vie lukijan pitkälle ja kiinnostavalle matkalle, lopulta ehkä jopa lukijan omaan itsetutkisteluun. Voiko kirjalta enempää enää vaatia?