Kati Hiekkapelto Kolibri

Kolibri on Kati Hiekkapellon esikoisromaani. Oulusta kotoisin oleva Hiekkapelto (s. 1970) on koulutukseltaan erityisluokanopettaja. Hän on työskennellyt maahanmuuttajien opettajana ja asunut Serbian unkarilaisalueella.

Kolibri on rikosromaani ja poliisiromaani, joka sijoittuu nykyaikaan. Kirjan päähenkilö on entisen Jugoslavian unkarilainen Anna Fekete. Anna tuli Suomeen pienenä tyttönä sodan jaloista 1990-luvun alussa.

Annalla on Suomessa veli, Ákos, joka on sen verran siskoaan vanhempi, ettei kotoutuminen aikoinaan oikein sujunut. Ákosissa kiteytyy traaginen väliinjääneen kohtalo.

Tarinan alussa Anna aloittaa työn poliisin väkivaltayksikössä pohjoisessa merenrantakaupungissa. Anna on elänyt valtaosan elämästään Suomessa ja suorittanut täällä oppivelvollisuuden, käynyt armeijan ja valmistunut poliisikoulusta. Hän puhuu täydellistä suomea.

Anna saa uudessa työyhteisössään parikseen Esko Niemen, joka näkee punaista kaikessa, mikä vivahtaakaan umpisuomalaisen lintukodon horjuttamiselta.

Esko Niemen hahmoon Hiekkapelto lataa junttisovinismin potenssiin kymmenen. Esko päästelee suustaan taukoamattomana virtana rasistista sontaa, haisee pahalle, juo viinaa ja on häijy Annalle. Millainen maailmojensota riehahtaa, jos ja kun Annan tiukka päätös olla provosoitumatta pettää? Tai, muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan?

Poliisityön keskiössä on kaksi ongelmavyyhteä. Pururadalta löytyy haulikolla surmattu nuori nainen. Tutkimusten käynnistyttyä ammutaan toinen lenkkeilijä. Jos tulee kolmas surma, onko liikkeellä lenkkeilijöitä vihaava sarjamurhaaja?

Toinen tutkinta saa alkunsa puhelusta hätänumeroon. Kurdityttö pyytää apua, koska hän pelkää omaa perhettään. Dijarin elämäntilanne on samanlainen kuin somalitytöllä Anja Snellmanin romaanissa Parvekejumalat ja kurditytöllä Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö -romaanissa.

Keski-ikäisten ja heitä nuorempien kantakirjasuomalaisten ei ole tarvinnut jättää kotiseutua sodan takia. Annan ja Dijarin oli lähdettävä.

Monissa muissa suhteissa heidän mahdollisuutensa naisina uudessa kotimaassa ovat hyvin erilaiset. Dijarin ihmissuhteet ja tulevan aviomiehen valitseminen kuuluvat enemmän tytön vanhemmille kuin hänelle. Toki Annankin äiti ilmoittaa, että naisen kuuluu olla vaimo ja äiti, mutta vapaudenrajoittajaksi hänestä ei ole.

Dijarin pyörrettyä puheensa perheestään Annaa jää kalvamaan epäilys. Hän haluaa auttaa ja suojella tyttöä yksityishenkilönä, viranhoidon ulkopuolella. Meneekö hän liian pitkälle? Voiko ihmistä suojella ennaltaehkäisevästi liikaa? Tarina antaa yhden vastauksen kysymyksiin ja ottaa kantaa kunnia- eli häpeäväkivaltaan.

Kotimaisissa poliisiromaanisarjoissa on nykyisin monta upeaa päähenkilönaista. Monelle heistä Leena Lehtolaisen Maria Kallio on innoittava esikuva.

Kansitietojen mukaan Anna Fekete seikkailee jatkossakin. Anna hakee omaa paikkaansa vakiintuvana romaanisarjan päähenkilönä olemalla ristiriitainen ja hämmentävä hahmo.

Kirjan tapahtumat ajoittuvat elokuusta marraskuuhun. Syysiltojen pimetessä kaamosmasennus painaa Annan mieltä. Urheilullinen nainen vetää röökiä yhä kiihtyvämpään tahtiin, vaikka yrittää lopettaa joka päivä. Samoin käy kaljoittelun kanssa, vaikka Eskoon verrattuna hän kelpaisikin raittiuskerhon ihannetytöksi.

Annalle kehkeytyy hirvittävä unettomuus. Levottomuuttaan hän hoitaa yhden yön seksikumppaneilla.

Hiekkapelto saa haulikkosurmien mysteerin maaliin kirjan viimeisillä sivuilla. Potentiaalisia murhaajia kertyy tarinan mittaan kohtalainen kourallinen, eikä lukija pysty tietämään ratkaisua ennen poliiseja.

Anna on omassa elämässään niin sanotusti vaiheessa, joten hänen tarinansa jää odottamaan jatkoa.