Keijukaisdynamiittia

Antaa palaa. Patti Smith on tulivuori, Fuji-san, joka on tulivuori josta hän laulaa – iso maailma ihmisestä katsottuna. Ihminen on suuri pieni ihme.

Redondo Beach kutsuu konserttiin. Reggae-tempo väläyttää ilmi runodraaman ja keinuvien rytmien ristilaineet, kuvastollisen ja äänellisen hengityksen. April Fool jatkaa balladina runoilijan vapaudesta. Runo on liike. Pysähtyneet säännöt rikotaan, koska runous on uusi katsanto. Patti laulaa olevansa alistumatta sääntöihin, heittää pipon otsalta ja julistaa raamatullisesti sävytetyn Privilegen (Set Me Free), vangiksi jääneen poptähden huudon – kuin edellisen kappaleen rinnakkaisen vastavoiman.

Wave-albumin avaus, Frederick, häikäisevä rakkauslaulu menetetylle puolisolle Fred Smithille, päätyy syvänteistä kohoavaan kirkkaaseen huokaukseen. ”Maybe we will come back some day now…” Distant Fingersistä avaruuslautasineen laskeudutaan Summertime Bluesia pitkin rockin helteeseen. Nykynaama, tiedustelupaljastaja Edward Snowden saa muutaman pikasäkeen. Se on hyvä silta rauhanohjelmaan, luonnonsuojeluun, puiden, vesien, vuorten, maankamaran ylistämiseen; luonnon jumaluuden osoittamiseen ja intiaanitulille viittaavaan Ghost Danceen.

Smith on aavistus. Hänen – ennen Because The Nightia – lavalla hiuksiinsa kiertämät letit tekevät 66-vuotiaasta naisesta pikkutytön tai maagikon. Yleisö nousee ylös, ja laulaa mukana seuraava klassikkoa, Gloriaa.

Myönteinen energia tarttuu. Runokuvaston juoni muistuttaa enemmän sulkeutuvaa ja avautuvaa maalausta kuin standardia rockin sanoitusta tuoden mieleen Rimbaud´n ja Bob Dylanin, tietenkin.

Smith on taiteen personifioituma. Runo laulaa ja soittaa hänen kauttaan.

Bändi kuljettaa kitaristi Lenny Kayen johdolla rajuja rockeja ja balladisointuja kuin kysymyksessä olisi taidemusiikin laji; tällä kertaa järin isoitta instrumentaalisitta revittelyittä. Rockin primitiivisessä äänilajissa silti mennään, ja laulavalla soinnilla. Akustiikka hyväilee tyylipuhdasta ääntä briljantisti kuin heijastava kristallisali. Kuuluvuus visualisoituu. Laulut ovat tähtiä; kestävät lentonsa ja jäävät liikkuviksi ikikuviksi.

Näinä kollektiivisten ja yksilöllisten ahdistusten päivinä Smithin konsertti rohkaisee uskomaan, mitä hymy, voima, sukellus luovuuden lähteille merkitsee rauhalle. People Have The Power päättää illan. John Lennon elää.

Tämä on Patti Smith, amerikkalainen artisti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Keski-Suomen museon avajaisten ajankohta selvisi: siirtyi joulukuulta helmikuulle

Jyväskylän kaupunginteatterissa starttasi keskiviikkoaamuna 24 tunnin kulttuurifestivaali – yöllä voi vaikka nukkua installaatiossa

Levyarvio: Hyvin tehtyä musiikkia lapsiperheille – leikkimistä ei saa unohtaa, Tuomo Rannankari muistuttaa

"Honiini" ei kuulosta yhtä hyvältä kuin "hobitti", päätti kääntäjä Kersti Juva 1970-luvulla, ja loppu on historiaa

Sinfis soittaa musiikin Charlie Chaplinin Sirkus-elokuvaan lauantaina – Mykkäelokuvan ikoni Chaplin sulatti sydämet kulkurihahmollaan

Kurjien kelien ystävä Edu Kettunen kirjoittaa tuulesta ja sateesta tunnelmaa lauluihin – Pitkän uran tehnyt muusikko keikalla lauantaina Popparissa

Jyväskylän kaupungille 194 000 euron avustus – Tehtävänä kehittää Keski-Suomen kuntien nuorten kulttuuripalveluita

Joutsan Haihatuksessa valotaideviikonloppu, tilausbusseissa live-musiikkia ja paikan päällä esiintyy Kauko Röyhkä

Tv:n Kultainen Venla -ehdokkaat julki – nämä ohjelmat ja tekijät ovat ehdolla

Arvio: Kuulla ehkä voit tuulen soiton – Helvi Juvosen runojen juhlaesitys Jyväskylässä oli lumoava matka sanoihin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.