Kevään tietokirjat 2019: Kalma, valta ja korruptio – kauden uutuudet kulkevat suomalaisen kuoleman historiasta nykyajan pakolais- ja kaivoskriiseihin

1. Kuolema pysyy kaiken elämän osana, mutta elävien suhtautuminen kuolemaan muuttuu.

Kevään tietokirjoista Suomalaisen kuoleman historia kertoo kuoleman rituaalien ja uskomusten muutoksesta aina rautakaudelta kalmistoista ja keskiajan katolisista hautaustavoista kohti nykyajan sosiaalisen median surutapoja. Kuoleman pysäyttävä merkitys on näkynyt laveasti kulttuurissamme esimerkiksi enteissä ja uskomuksissa, suremisen riiteissä ja lauluissa, kuolinilmoituksissa ja suruasuissa.

Tutkijoiden Ilona Pajarin, Jussi Jalosen, Riikka Miettisen ja Kirsi Kanervan toimittama historiateos ilmestyy helmikuussa.

2. Miten maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta kohtaavat suomalaisessa sotakirjallisuudessa?

Arto Jokisen, Markku Soikkelin ja Ville Kivimäen tietoteos Isänmaan miehet hakee vastauksia kysymykseen sukupuolen- ja kulttuurintutkimuksen keinoin. Kirjallisuudessa toistuvat kuvaukset, joissa nuoret miehet tappavat ja uhrautuvat synnyinmaan puolesta sodissa. Helmikuussa ilmestyvän tietokirjan mukaan sotakirjallisuutemme sankarihahmoja on käytetty kansallisesti arvokkaan miehuuden ihannointiin.

3. Minna Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 175 vuotta maaliskuussa 2019 – ja Canthin ajatukset innoittavat edelleen.

Yhteiskuntavaikuttajasta, tasa-arvon edistäjästä ja kirjailijasta ilmestyy juhlavuonna useita kirjoja. Canth-tutkijan ja -elämäkerturin Minna Maijalan Punaiset kengät -teos esittää tulkintoja yhteiskunnasta, kirjallisuudesta, historiasta ja nykyajasta Canthin innoittamana. Tammikuussa julkaistavassa kirjassa Maijala osoittaa, että Canthille tärkeisiin teemoihin – luovuus, työ, valta, mielenterveys, rakkaus ja ihmisyys – liittyvät haasteet ovat yhä ajankohtaisia.

4. Suomi oli kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa vuoden 2017 kansainvälisen vertailun mukaan. Kaikki hyvin?

Salla Nazarenkon ja työryhmän uutuuskirja Korruptio Suomessa esittelee suomalaisen korruption erityispiirteitä ja kyseenalaistaa korruptionvastaisen työn tehokkuuden maassamme. Helmikuussa ilmestyvän teoksen kirjoittajien mukaan korruptio ilmenee Suomessa muun muassa hyvä veli -verkostoina, poliittisina virkanimityksinä, poliitikkojen siirtymisinä lobbareiksi, kaksoisrooleina päätöksenteossa ja julkisten hankintojen läpinäkymättömyytenä.

5. Mitä rohkeus merkitsee tieteessä?

Tammikuussa vietettävien Tieteen päivien teemaksi on valittu rohkeus. Kaikenlaista rohkeutta -teos pohtii sisukkuuden ja rohkeuden luonnetta tieteessä, yhteiskunnassa ja yksilöiden välillä. Rohkeus luettiin ihmisen perushyveeksi jo antiikin Kreikan filosofiassa. Tutkimuksessa rohkeus voi tarkoittaa suurta ponnistusta ja isoa loikkaa tuntemattomiin maailmoihin. Toisaalta arkinen, pienikin ele kuten läheisen koskettaminen voi osoittaa merkittävää rohkeutta. Kirjan ovat toimittaneet Ilari Hetemäki, Hannu Koskinen, Tuija Pulkkinen ja Esa Väliverronen.

6. Sisäministeriön kansliapäällikkö mieliä kuohuttavan kriisin ytimessä.

Turvapaikanhakijoiden joukkovaellus Suomeen syksyllä 2015 mullisti sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin työn: strategiat vaihtuivat nopeasti kriisiryhmän operatiiviseen johtamiseen. Turvapaikanhakijoiden vyöryn myötä Nerg kohtasi niin työn haasteet ja median paineen kuin maahanmuuttovastaisuuden.

Maaliskuussa ilmestyvä Nergin ja Nina Järvenkylän Tiukka paikka -kirja palaa kansliapäällikön kokemuksiin ja näkemyksiin turvapaikanhakijailmiöstä.

7. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö mieliä kuohuttavan kriisin ytimessä.

Kansliapäällikkö kohtaa kriisin Päivi Nergin kirjan lisäksi Hannele Pokan teoksessa Talvivaaran sisäpiirissä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Pokka palaa kirjassa kokemuksiinsa Talvivaaran kaivoksen pelastusyrityksistä, poliittisista väännöistä, kriisijohtamisesta ja jätevesivuodoista. Pokan kirja ilmestyy helmikuussa.

8. Kansanedustajien moraalinen ryhti, rahankäyttö ja edesottamukset syynissä.

Eduskunnan entinen talouspäällikkö Pertti J. Rosila valotti parlamentin taloudenpidon kummajaisia jo Arkadianmäen kirstunvartija -kirjassaan viime keväänä. Toukokuussa ilmestyvä Rosilan uutuusteos Herrahissin vauhdissa palaa aihepiiriin ja tarkentaa muun muassa Sipilän, Stubbin, Soinin ja muiden nykypoliitikkojen tekemisiin. Rosila esittää näkemyksensä myös siitä, miten eduskunnan herrahissi ja pyöröovet toimivat.

9. Millainen oli Neuvostoliiton Gulag-järjestelmä, miten vankileireillä elettiin, ja miksi sinne päädyttiin?

Venäjän-matkaajat Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen ovat kartoittaneet Neuvostoliiton vankileirien saariston historiaa, raunioita ja muistomerkkejä reissuillaan Karjalasta Siperiaan ja kauemmas itään.

Matkoilta syntynyt Luiden tie – Gulagin jäljillä -teos ilmestyy maaliskuussa. Kirja pyrkii antamaan Neuvostoliiton vankileirien synkälle historialle inhimilliset kasvot.

10. Suomalaisen kuvajournalismin grand old man, akateemikko Caj Bremer täyttää 90 vuotta helmikuussa 2019.

Tunnetun ja palkitun lehtikuvaajan Caj Bremerin elämään, uraan ja ikimuistoisiin kuviin palataan Kristiina Markkasen kirjassa Caj Bremer – Mies katolla. Bremer on nähnyt ja dokumentoinut laajasti Suomen historiaa ja maailmantapahtumia, niin Kekkosen ja Gagarinin kuin maaseutujen köyhät ja kaupunkien suihkuseurapiirit.

11. ”Vaikka liikkuminen tulee vaikeaksi ja elämänpiiri supistuu, voi kuitenkin ajatella.”

Näin tuumii sosiaalipsykologin emeritusprofessori ja tunnettu ajattelija Antti Eskola (1934–2018) viimeiseksi jääneessä kirjassaan Vanhanakin voi ajatella.

Tammikuussa ilmestyvässä postuumissa teoksessa Eskola pohtii elämän ja tunnetilojen merkitystä sekä satavuotiasta Suomea ja sen yhteiskuntaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .