Internet-sukupolvi kiehtoo Kiasman uutta johtajaa: "Kaikki kiinni asenteesta"

Nykytaiteen museo Kiasman moderni pyhättö täyttyy ihmisvilinästä ja hälinästä perjantaisena iltapäivänä: sisällä tungeksii kirjava joukko nuoria, pariskuntia, aikuisia naisia ja ryhmiä oppaineen. Maailmankuulun valokuvaajaikonin Robert Mapplethorpen näyttely on saanut yleisön liikkeelle.

Sisään pujahtaa myös Kiasman uusi johtaja, työnsä kesäkuussa aloittava Leevi Haapala.

Haapalalla on selitys Kiasman eloisaan ilmeeseen:

– Suurin osa kävijöistä, noin 70 prosenttia, on alle 35-vuotiaita. Koululaisryhmät ovat tästä iso osa, mutta meillä on myös paljon kansainvälisiä vieraita sekä joukko visuaalisesta kulttuurista kiinnostunutta tai muuten vaan kulttuuriin myönteisesti suhtautuvaa yleisöä, Haapala kuvaa.

Kiasman näyttelyissä on nähty Mapplethorpen kaltaisia nykytaiteen klassikoita sekä keskipolven taiteilijoita ja nousevia nimiä. Haapala olisi valmis nuorentamaan esiteltävää taiteilijakuntaa.

– Internetin keksimisen jälkeinen sukupolvi kiinnostaa. Nuori sukupolvi on tottunut katsomaan, havainnoimaan ja hankkimaan tietoa monien medioiden läpi ja olemaan monin tavoin useassa paikassa samaan aikaan läsnä. Kaikki ei tietenkään ole iästä kiinni, vaan pikemminkin asenteesta. Tämän kaiken kautta voi myös taiteesta löytää uusia ulottuvuuksia.

Taiteilijat digitaalisessa murroksessa mukana

Leevi Haapala on työskennellyt taiteen parissa ammatillisesti parikymmentä vuotta, muun muassa Kiasmassa ja Taideyliopistossa. Kansainvälisellä taidekentällä liikkuva Haapala kuvaa taidenäkemystään laajakatseiseksi.

– Sisällöt kiehtovat enemmän kuin jokin taiteen laji sinänsä. Viime aikoina tosin olen ollut kiinnostunut liikkuvan kuvan teoksista, sekä analogisista että digitaalisista. Taiteilijuus ja taiteen tekemisen tavat ovat muuttuneet. Taiteilija voi luoda erilaisia identiteettejä ja toimia niiden mukaan, vaihtaa roolia taiteilijasta tuottajaan, kriitikosta galleristiksi. Taide esittäytyy yhä enenevissä määrin museotilojen ulkopuolella.

Yksi Haapalan haave on iso nykytaidenäyttely digitaalisen ajan jakamisen ja läsnäolon kokemusmaailmasta, joka on muuttanut koko olemisen tapamme.

– Taiteilijat ovat itse digitaalisessa murroksessa mukana, mutta osaavat myös kysyä kriittisiä kysymyksiä, herättää miettimään ja pitää tietoisena. Kulttuuri ja taide voivat toimia suodattimena ja esimerkkinä siinä, miten tekeminen ei joudu täysin kaupallisten toimijoiden armoille.

Kiinnostavia taiteilijanimiä, joita Haapala mieluusti esittelisi Suomessakin, on kertynyt pitkiksi listoiksi. Osaa hän on seurannut vuosia, osa on tarttunut mukaan viime aikoina maailmalla nähdyistä näyttelyistä.

Öyvind Fahlström, Vladislav Mamyshev-Monroe, Absalon, Melanie Gilligan, Ed Atkins, hän nostaa muutaman suosikin eri sukupolvista.

Miten nykytaiteilijoiden loputtomasta joukosta osaa poimia näyttelyihin tulevaisuuden klassikot?

– Ei tarvitse enää ajatella, että pitäisi tehdä oikeita tai lopullisia valintoja, pikemminkin niin, että vakuuttaako taiteellinen ilmaisu tai onko siinä jotain, mikä antaa enemmän. Tietyt nimet nousevat vääjäämättä omasta sukupolvestaan, ja ajatuksia vaihdetaan aina kollegoiden kanssa.

Kiasma täynnä taidenäkemyksiä

Haapala tutki väitöskirjassaan taiteen katsomista psykoanalyyttisestä näkökulmasta viiden suomalaisen nykytaiteilijan taiteilijan tuotannon kautta. Keskeiseksi aiheeksi nousi tiedostamattoman osuus taiteen tarkastelussa, kysymys moniaistisuudesta ja siitä, miten katse, ääni ja aika määrittävät liikkuvan kuvan teosten katsomiskokemusta.

Kiasman noin 150 000 vuosittaiseen kävijään mahtuu yhtä monta taidenäkemystä. Haapala myöntää, että kävijälle jonkin teoksen pitäminen taiteena voi joskus olla liian iso kynnys.

– Siksipä kannattaisi vain lähestyä teosta ja katsoa, onko sillä jotain sanottavaa minulle, puhutteleeko se minua. Taidekäsitystä ei mielestäni kannata lyödä lukkoon, sillä se muodostuu ajan kanssa.

– Vaikeaksi koettua nykytaidetta voi katsoa visuaalisesta näkökulmasta, mutta kaikissa teoksissa on muitakin tasoja, jotka ovat löydettävissä. Jokainen taiteilija luo oman kielensä ja viiteverkostonsa. Kun lukee kirjailijalta monta romaania peräkkäin, alkaa tunnistaa tiettyjä tapoja, miten hän kirjoittaa ja mitä on odotettavissa. Samalla tavoin voi alkaa hahmottaa taiteen lainalaisuuksia.

"Huomattu kansainvälinen toimija"

Kiasman yleisömagneetti, nykytaidenäyttely Ars, osuu jokaiselle johtajalle kerran kaudessa. Seuraava Ars koettaneen 2017, ja seuraavana vuonna Stephen Hollin suunnittelema Kiasma täyttää 20 vuotta.

– Kiasmasta on kasvanut huomattu toimija kansainvälisellä kentällä. Olemme osa sitä nykytaidetta, mitä maailmalla tapahtuu. Kiasma on vaikuttanut myös siihen, että nykytaiteesta on tullut tavallinen asia, josta keskustellaan ja jota nähdään monenlaisissa museoissa. Lapsikin saattaa tunnistaa, mikä on ”Kiasma-taidetta”, Haapala nauraa.

Taloudellisesti Kiasmassa on Haapalan mukaan menossa hyvä kausi Kansallisgallerian muodostamisen jälkeen. Kiasma muodostaa Suomen kansallisgallerian Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon kanssa.

– Rahoituksessa siirryttiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän rahoituksen lisäksi veikkausvoittovaroihin. Lipputuloilla ja yritysyhteistyöllä katamme 20–30 prosenttia.

Säätiöittämisen kautta tulevina vuosikymmeniä varoja saadaan ohjattua enemmän suoraan tekemiseen, esimerkiksi näyttelyihin ja palveluihin.

Leevi Haapala Kiasman johtoon

– Syntynyt Keuruulla 1972. Keuruu tuttu lomilta ja kesäpaikkana.

– Aloittaa Nykytaiteen museo Kiasman uutena museonjohtajana kesäkuun alussa. Kausi on viisivuotinen.

– Siirtyy Taideyliopiston Praxis-maisteriohjelman professorin paikalta Kiasmaan. Työskennellyt aiemmin mm. Kuvataiteen keskusarkistossa ja Kiasmassa.

– Kiinnostavinta nykytaiteessa nyt: Internetin keksimisen jälkeisen sukupolven tapa hahmottaa maailmaa, käyttää eri medioita taiteensa tekemiseen.

– Puhuttelevia taiteilijanimiä: Absalon, Melanie Gilligan, Ed Atkins.

– Suosikkimuseo maailmalla: MACBA Barcelonassa, The New Museum New Yorkissa.

– Parasta Kiasmassa: Asiantunteva ja innostunut työtiimi ja uudistettu museorakennus.

– Haasteena Kiasmassa: Pitää ykkösmuseona Suomessa ja nostaa kansainvälistä tunnettuutta.

6 Vinkki yleisölle: Adel Abidinin videoteos Michael, joka on mukana Face to Face -kokoelmanäyttelyssä Kiasmassa (7.2. 2016 saakka). Michael Jackson on palannut maan päälle ja antaa tv-haastattelun kuusi vuotta kuolemansa jälkeen.

– Kiasmassa oli 147 700 museokävijää vuonna 2014 (museo oli suljettuna 4 kuukautta).