Kirja-arvio: Anne Tyler päivittää William Shakespearen kosiofarssin kepeästi

Anne Tyler

Äkäpussi

Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga 2018. 229 s.

William Shakespeare – senkin sika!

Kuinka äkäpussi kesytetään on Shakespearen varhaisia komedioita. Taitavasti kirjoitettu kosiofarssi kuului pitkään viiden esitetyimmän Shakespeare-näytelmän joukkoon. Se on myös pääjuonteeltaan kertakaikkisen ankea teos, joka ilakoi naisen alistamisella.

Luotisuorapuheinen Katherina ja herttainen Bianca ovat kauniit, naimattomat sisarukset. Lempeällä Biancalla piisaa kosijoita, mutta rikas isä haluaa naittaa äksyn esikoistyttären ensin.

Upseerimaisen korskea Petruchio päättää ottaa Katherinan vaimokseen. Sankarillisella älykkyydellään Petruchio nöyryyttää Katherinaa eri tavoin, kunnes lopulta koulii nälässä pitämisen ja nukkumisen estämisen avulla sydänkävystään kuuliaisen.

Kyseisen näytelmän ongelmallisuus ei ole mikään uutinen. Jotaarkka Pennasen Helsingin kaupunginteatteriin vuonna 1987 ohjaamassa versiossa esimodernin avioinstituution arkaainen patriarkaalisuus selätettiin kääntämällä sukupuolten sosiaaliset asemat päälaelleen.

Maineikas Hogarth Press -kustantamo juhlisti Shakespearea muutama vuosi sitten tilaamalla kahdeksalta kirjailijalta romaanisovitukset klassikkonäytelmistä. Yhdysvaltalaisen Anne Tylerin (s. 1941) Äkäpussi on sarjan ensimmäinen suomennos. Syksyllä vuoron saa norjalaisbestselleristi Jo Nesbøn Macbeth.

Amerikkalaisen keskiluokan notkahdusten lempeänä valaisijana tunnettu Tyler on siirtänyt naimakauppatarinan tapahtumat renessanssiajan Koillis-Italiasta Yhdysvaltojen itärannikolle nykypäivän Baltimoreen.

29-vuotias Kate Battista työskentelee lastentarhaopettajana, vie ruokaa fakkiintuneelle professori-isälleen ja yrittää olla menettämättä hermojaan teini-ikäiseen pikkusiskoonsa. Kolmikon arki näyttää jämähtäneen uomiinsa, kunnes selviää, että isän tutkimusassistentin työviisumi on vanhentumassa; Katehan voisi mennä naimisiin Pjotrin kanssa?

Järjestetty valeavioliitto on oiva antiteesi vallitsevalle romanttiselle ideaalille, jossa satumaiset unelmahäät sinetöivät ikuisen rakkauden. Kepeästi etenevä Äkäpussi repii ideastaan kirpsakkaa huumoria ja tilaustyömäisen mukiinmenevän lopputuleman.

Tylerin kansainvälinen läpimurtoromaani Päivällinen Koti-Ikävän ravintolassa ilmestyi vuonna 1982. Siitä lähtien kaikki hänen romaaninsa on suomennettu lukuun ottamatta Äkäpussia edeltävää sukutarinaa A Spool of Blue Thread (2015).

Kokeneena, Pulitzer-palkittuna (Hengitysharjoituksia, 1989) prosaistina Tyler tietää, mikä toimii romaanissa ja mikä ei.

Shakespearen näytelmän lukuisat naamioleikit on karsittu Äkäpussista surutta. Jäljelle ovat jääneet sosiaalisen kanssakäymisen arkisemmat naamiot, joista Tylerin ”tahditon” Kate välittää yhtä vähän kuin Shakespearen Katherine. Kate on kuitenkin väkivaltaista esikuvaansa huomattavasti sympaattisempi hahmo, mikä edesauttaa hauskaa teosta välittämään viisaan viestinsä.

Eikä siinä vielä kaikki. Anne Tylerin tuotantoon tykästyneille täten ilmoitan ilon: kirjailijan seuraava romaani Clock House julkaistaan heinäkuussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.