Kirja-arvio: Iskariotin varjot israelilaistalossa

Amos Ozin romaanissa Juudas ei ole kristinuskon kavaltaja vaan hurskas uskova.

Amos Oz

Juudas

Suom. Minna Tuovinen. Tammi 2018. 357 s.

Israelilaisen mestarin Amos Ozin Juudas-romaani liikkuu vartiotorneihin, miinoihin ja piikkilankoihin nähden hiljaisessa joskin kuin repeilevään suruharsoon vuorautuneessa Jerusalemissa kerronta-ajassaan muutaman kuukauden talvella 1959.

Shmuel Ash on emotionaalisesti herkkä ja tapoihin piintynyt kömpelö nuorimies, sosialisti ja astmaatikko. Kun naisystävä jättää ja koti lopettaa Shmuelin avustamisen, hän keskeyttää historian ja uskontotieteen opinnot ja hakeutuu töihin. Tehtävä on toimia vanhahkon invalidimiehen Waldin seurustelukumppanina yksinäisessä talossa kaupungin reunamilla arabikylän tuntumassa.

Keskustelujen tausta-aihe ja monesti polttopiste on Juudas Iskariot, Shmuelin Jeesusta juutalaisten silmin käsittelevän opinnäytetyön keskeinen hahmo.

Shmuelin ja Waldin lisäksi talossa asuu Waldin pojan Michan leski Atalja; viileä, sulkeutunut, aistillinen keski-ikäinen nainen, johon Shmuel poikamaisesti ihastuu. Michan raaka kuolema vuosikymmenen takaisessa itsenäisyyssodassa leimaa koko talon atmosfääriä.

Siellä vaikuttaa myös Ataljan isän Shealtiel Abrabanelin muisto. Hän oli tunnettu Israelin valtion perustamisen ja pääministeri Ben Guriotin vastustaja, jolle arabimyötämielisyys tuotti potkut sionistien johtotehtävistä.

Poleeminen Abrabanel tavoitteli raja-aidatonta, eri kansoille avointa yhteisöä. Silti hänen katsantoaan ihmisen kyvystä rakkauteen leimaa skeptisyys. Arabeja ja juutalaisia yhdistää hänen mukaansa se, että he ovat kolonialismin eli Euroopan kristittyjen uhreja.

Shmuelin tutkielmaa sivuten romaanissa tarkastellaan juutalaisia tekstejä, joissa Jeesuksen hahmo kautta linjan esiintyy etäisenä. Yhtäällä hänet ohitetaan. Toisaalla hänen lempeää hurskauttaan joko väheksytään tai se myönnetään. Juudaksesta juutalaiset eivät sitä vastoin puhu juuri missään.

Viimeksi mainittu ei hämmästytä, kun tiedetään, että juutalaisuus henkilöityy yleismaailmallisena arkkityyppinä Juudakseen, petoksen ruumiillistumaan.

Ozin romaanissa esiintyvät lähteet ja keskustelut kuitenkin korostavat, ettei Iskariot ole Jeesuksen ja kristinuskon kavaltaja. Juudas päinvastoin osoittautuu kristillisyyden personoitumaksi ja alkuunpanijaksi. Hän liittyi opetuslapseksi papiston värväämänä urkkijana. Sittemmin hän kääntyi Jeesukselle niin läheiseksi, että kykeni, ei petoksen vaan uskon kautta vaikuttamaan Jeesuksen itse kavahtaman Jerusalemin-matkan toteuttamiseen ja sen seurauksena ristiinnaulitsemiseen.

Juudas pitää Jeesusta Jumalan poikana, pettyy ja luhistuu, kun tämä ei astu alas ristinpuulta. Ozin romaani kuvaa Golgatan tapahtumia vavahduttavasti Juudaksen näkökulmasta tulkitsemalla hänen tuskaansa.

Romaanin viivähtämiset juutalaisten ja Jeesuksen suhteissa viittaavat kerronta-ajassa elävien päähenkilöiden ongelmiin. Itsenäistä valtiota vastustaneen ja universaalipolitiikkaa ajaneen Abrabanelin kohdalla korostuva ”petturuus” juutalaisia kohtaan on kytköksissä itse kunkin romaanihahmon erilaisiin vaikuttimiin.

Yksityinen ja yhteinen toiminta on jostakin toisesta näkökulmasta katsottuna kavaluutta, vaikka se ”pettäjän” itsensä kannalta ehkä merkitsee hyvää tahtoa muutoksiin ja unelmien toteuttamiseen. Näin oli laita myös Juudaksella kun hän halusi todistaa Jeesuksen jumaluuden ja maanpäällisen kuolemattomuuden.

Minna Tuovisen sisäistävästi hepreasta kääntämän teoksen enimmäkseen verraten vähäeleiset ja usein moneen kertaan toistetut tapahtumat ja niihin liittyvät yksilölliset mielipiteet käytännön maneereineen sisältävät joko muutokselle herkistyneitä tai pinttyneisyydeksi sulkeutuvia motiiveja. Romaanissa ne heijastavat uskonnollisten traditioiden ja yhteiskuntarealismin dialogia sekä luovat erityisiä henkilömuotokuvia.

Jeesuksen ja Juudaksen arvoituksellisuus kuvastuu kerrontahetken jokapäiväisyyksien lävitse. Käsitykset heidän elämästään liikuttavat mytologian ja nykyisyyden välisiä rajoja rajojen molemmilla puolilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.