Kirja-arvio: Kun ihmisyyden arvo katosi tuhokoneiston rattaisiin

Päivi Lipponen

Ihmisyyden vuoksi

WSOY 2018. 424 s.

Tietokirjoja kirjoittaneen Päivi Lipposen ensimmäinen romaani Ihmisyyden vuoksi on historian ammattilaisen suurhanke yhden kirjan mitoissa. Teos on faktafiktiota Suomen tapahtumista vuonna 1918, Stalinin vainoista Neuvostoliitossa ja natsiaatteen noususta Saksassa 1930-luvulla sekä laajalla rintamalla toisesta maailmansodasta ja holokaustista, juutalaisten kansanmurhasta.

Tällainen kokonaisuus vaatii massiivista taustatyötä ja lähdeaineistoa. Kirjan jälkisanoissa Lipponen tekee selkoa matkoistaan aihepiirin museoihin, arkistoihin ja tapahtumapaikkoihin kuten Auschwitzin tappotehtaaseen, Varsovan gheton alueelle sekä KGB:n kuulustelu- ja kidutustiloihin.

Romaanin kuuteen fiktiiviseen päähenkilöön kiteytyvät miljoonien kohtalot. Timo on punaisten johtajia Helsingissä, hänen juutalaispariskunnan adoptoima tyttärensä Aila asuu aikuisena Berliinissä, ja toisesta avioliitosta Moskovassa syntynyt poikansa Vlad taistelee puna-armeijan riveissä. Ailan Berliinin naapurustoon kuuluvat juutalainen Judith sekä saksalaiset Hans ja Franz.

Romaanin teema on yritys käsittää ihmisen kykyä käsittämättömään pahuuteen toista ihmistä kohtaan. Miten on mahdollista puhua kuten saksalainen Gerta toimintansa oikeutusta epäilevälle SS-miehelle Hansille Auschwitzissa: ”Meillä on täällä korkea päämäärä. Eihän tämä helppoa työtä ole. Myötätunto on tukahdutettava. Katsos nämä vangit eivät ole meikäläisiä. Näethän kuinka likaisia he ovat, hiuksettomia, laihoja. Ei heillä ole edes nimiä.”

Hannah Arendtin tutkielma Totalitarismin synty on yksi avainteos Lipposen lähteissä. Arendt oivalsi, että absurdin pahuuden ytimessä on hirmutekojen neutralisoiminen arjen rutiineiksi. Kun murhaaminen ei tunnu murhaajasta enää miltään, tavoite on saavutettu.

Lipponen tarkastelee vavahduttavasti kovetuskoulutusta, jota nuorille saksalaisille annettiin 1930-luvulla, kun maailmanvalloitusta pohjustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisen niin sanotun häpeärauhan kompensaatioksi.

Kirjaan on käytetty sellaisinaan tai kontekstiin sovellettuina tekstilainoja ja tapahtumia arkistoista, kirjeistä, muistelmista ja televisio- ja radio-ohjelmista. Ne on osoitettu tieteelliseen tyyliin alaviitteissä kirjan sivuilla.

Isossa kuvassa tarina on eheä ja etenevä, vaikka siinä liikutaan ajassa, paikoissa ja kokevissa ihmismielissä paljon. Romaanihenkilöt ja heidän tarkkaan kuvatut elinympäristönsä ovat taitavaa työtä.

Päähenkilökuusikko kulkee läpi 1900-lukua. He uskovat, toivovat ja toimivat. He edustavat eri aatteita ja kuuluvat eri kansoihin, mutta tarinan juoni kutoo heidän välilleen sukulaisuuden, naapuruuden ja tunnesiteiden kautta ihmisyyttä, jota he eivät voi sivuuttaa toisissaan. Traagisuutta heidän elämästään ja keskinäisestä kanssakäymisestään ei puutu.

Jos ajanhengen aatteet alkavat kummuta hulluudesta, yksilöiden kyky nähdä toisin perustuu historiantajuun ja tietoiseen ymmärrykseen kaikille yhdenvertaisesti kuuluvista ihmisoikeuksista. Tätä näkemystä Ihmisyyden vuoksi viestittää.

Romaani näyttää, mitä vihan, koston ja vallanhimon politiikasta on seurannut Euroopassa – ja voi edelleenkin seurata, jos niin annetaan käydä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .