Kirja-arvio: Romaani avaruusajan isovanhempien vaikeista elämistä sekoittaa totta ja tarua hurmaavasti

Michael Chabon

Kuunkajo

Suom. Aleksi Milonoff. Tammi 2018. 492 s.

”Juttu meni jotenkin näin.” Yhdysvaltalainen Michael Chabon (s. 1963) aloittaa romaaninsa Kuunkajo lauseella, joka ilmaisee täsmälleen, mitä tuleman pitää.

Kerronnaltaan epäkronologinen Kuunkajo hahmottaa kirjailijan (tai tarkkaan ottaen Mike Chabon -nimisen romaanihenkilön) juutalaisten isovanhempien eriskummallista rakkaustarinaa. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut suhde ajaa Chabonin tulisieluisen isoisän (tai oikeastaan isoisäpuolen) vankilaankin, kun taasen varhain traumatisoitunut isoäiti on jossain vaiheessa hoidossa psykiatrisessa sairaalassa.

Tarinan tausta on ”Euroopassa ja sen historian pimey­dessä, tuossa loputtomassa halloweenissa”. Heinäkuussa vuonna 1946 Yhdysvaltoihin saapunut isoäiti varttui löytölapsena Ranskan ja Belgian rajaseudulla karmeliittaluostarissa, jonka saksalaisten V2-ohjus sittemmin tuhosi.

Isoisän suku on emigroitunut aiemmin Atlantin yli Bratislavasta. Toinen maailmansota kuljettaa isoisän takaisin Keski-Eurooppaan tiedustelutehtäviin, missä yhteydessä hän metsästää SS-majuri Wernher von Braunia, V2-ohjuksen kehittänyttä raketti-insinööriä.

Yhdysvaltalaisille antautunut von Braun (”kaikkien aikojen onnekkain natsimulkero”) vältti sodan jälkeen syytteet. Operaatio Paperclipissä (suom. klemmari) siirrettiin noin 1 600 saksalaista tiedemiestä rapakon taakse lähinnä aseteollisuuden palvelukseen.

Josif Stalin ja NKVD vastasivat omalla operaatiollaan: lokakuun 22. päivänä vuonna 1946 yli 2 200 saksalaista tiedemiestä kuljetettiin junalla töihin Neuvostoliittoon.

Wernher von Braunista tuli Saturn V -kuuraketin pääsuunnittelijana Nasan Apollo-ohjelman merkittävin hahmo. Sen sijaan Chabonin isoisä rakensi Nasalle rakettien pienoismalleja, eikä hän suostunut seuraamaan ensimmäistä kuukävelyä televisiosta.

Vietnamin sota ja jom kippur -sodan synnyttämä öljykriisi käänsivät yleisen mielipiteen kalliita kuulentoja vastaan (vuonna 1979 vain 47% amerikkalaisista koki kuussa käynnin maksaneen vaivan, vuonna 1989 lukema oli 77%).

Avaruusajan ihmeellisyys kaikkosi arkiajattelusta nopeasti, mutta Kuunkajossa Star Trek -tuulahteinen käymättömien korpimaitten henki elää vahvana painovoimaisempien ihmissuhdekoukeroiden lomassa. Chabon vuolee kuun kuluneesta metaforisuudesta yllättävän tuoreita siivuja psykiatrisen sairaalan kuunäytelmästä maalliset murheet ylittävään kuupuutarha-pienoismalliin.

On samantekevää, tapasiko Chabonin isoisä oikeasti von Braunin (ja virtsasiko von Braun todellisuudessa kukkaruukkuun) vai ei. Palturimainen Kuunkajo on kerronnallisesti loistelias ja emotionaalisesti rikas kokonaisuus, joka ei kuitenkaan sisällöltään ulotu Chabonin Pulitzer-palkitun The Amazing Adventures of Kavalier & Clay (2000) -romaanin ainutlaatuiseen mielikuvituksellisuuteen.

Suomentaja Aleksi Milonoff on niin hyvin jyvällä Chabonista, että kannattaisikohan hänen kääntää myös edellä mainittu mestariteos?

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .