Kirja-arvio: Virne hyytyy , kun juopon alamäki alkaa

Kalle Lähde

Loppuluisu

Otava 2017. 205 s.

Rehvakkaasti juopunut mies on suomalaisen huumorin arkkityyppi: holtiton, rivo ja sananokkela juoppo rikkoo normeja, kävelee vinoon mutta sanoo suoraan, tekee itsensä ja muut naurunalaisiksi. Juoppoudessa koomisesta on silti vain askel traagiseksi.

Kalle Lähteen alkoholistiromaanit Happotesti (2016) ja tuore jatko-osa Loppuluisu lähtevät todellisista kokemuksista, sillä Lähde on itse raitistunut alkoholisti. Alkoholismiin vakavoitumisen sijaan Happotesti yllättikin groteskilla tilanne- ja törmäilyhuumorilla. Jatko-osassa virne viimein hyytyy.

Happotestissä keski-ikäinen Joonatan jätti työnsä ja keskittyi ryyppäämiseen Turun baareissa. Oli vielä itsetuntoa, omistuskoti, vaimo, puku ja henkilöauto. Loppuluisussa tämä on mennyttä. ”Minulta on riistetty kaikki kunnollisen elämän edellytykset”, ja silti Joonatan jatkaa juopon urallaan.

Loppuluisua lukee epäuskon vallassa. Joonatanilla on asunnon myynnistä tuhansia euroja rahaa tilillä ja suunnitelmia pienyrittäjänä, mutta hän vetää itsekseen ja päiviä putkeen viinaa, olutta ja lääkkeitä kusisella sohvalla kaupungin vuokrakämpässä, piilossa kaihtimien takana.

Sosiaaliset kontaktit kutistuvat naapurin juoppoon Joppeen ja hänen puolisoonsa Satuun, baarituttavaan Pipsaan ja ex-vaimoon Kaisuun. Joonatanin mielestä ”hullut naiset pilaavat elämäni”, vaikka juuri naiset auttavat häntä pysymään hengissä. Onneksi naiset saavat romaanissa myös puheenvuoronsa.

Joonatan kieltää pitkään sairautensa. ”Pienestä juopottelusta” siirrytään alkoholismi-sanaan vasta kirjan sivulla 122, ”mutta alkoholismin kanssa ei minunkaan juomisella ole mitään tekemistä”.

Juonipaljastukset päättyvät tähän. Sen voi sanoa, että vetävästi kirjoitetun kirjaparin sävy muuttuu rajusti loppua kohden – siinä vaiheessa, kun vitsit ovat vähissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.