Kirjallisuuden Nobelit Puolan oikeiston inhokille ja vaikeaselkoiselle itävaltalaiselle

Nobelin kirjallisuuspalkinnon saavat puolalainen Olga Tokarczuk ja itävaltalainen Peter Handke. Tokarczuk saa viimevuotisen palkinnon ja Handke tämänvuotisen.

Ruotsin akatemia perusteli Tokarczukin palkitsemista tämän "kerronnallisella mielikuvituksella, joka edustaa ensyklopedisella intohimolla rajojen rikkomista elämänmuotona". Handken akatemia palkitsi "vaikuttavasta työstä, joka on tutkinut kielellisellä nerokkuudella inhimillisen kokemuksen reuna-alueita ja erityispiirteitä".

Tokarczukia, 57, pidetään yhtenä merkittävimmistä puolalaisista nykykirjailijoista. Hän sai viime vuonna Man Booker International -palkinnon teoksestaan Vaeltajat. Hän on saanut myös Puolan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Niken.

Lue myös: Olga Tokarczuk - Vaeltajat

Handke, 76, on kirjoittanut romaaneja, runoja, näytelmä- ja elokuvakäsikirjoituksia sekä käännöksiä. Suuri yleisö tuntee hänet elokuvasta Berliinin taivaan alla, jonka hän käsikirjoitti ohjaaja Wim Wendersin kanssa.

Akatemia palkitsi Handken "vaikuttavasta työstä, joka on tutkinut kielellisellä nerokkuudella inhimillisen kokemuksen reuna-alueita ja erityispiirteitä".

Handkelta on suomennettu toistakymmentä teosta.

Lue myös: Peter Handke: Intohimoisesta Sienestäjästä. Kertomus sinänsä.

Lue myös: Peter Handke – Suuri Putous
 

"Metafyysinen tapa katsoa maailmaa"

Kääntäjä Tapani Kärkkäinen pitää Tokarczukia tärkeänä kirjailija monestakin syystä.

– Hänen maailmansa, kielensä ja tapansa kokea ovat helposti lähestyttäviä. Hänen kaikissa kirjoissaan on jännittävä, metafyysinen tapa katsoa maailmaa, Kärkkäinen kuvailee.

Tokarczukin tuotannosta on julkaistu Kärkkäisen suomentamana toistaiseksi kolme romaania: Päivän talo, yön talo, Alku ja muut ajat sekä Vaeltajat. Niiden muoto ei kuitenkaan ole yksiselitteisen romaanimainen, vaan tekstityyli vaihtelee muun muassa episodimaisuudesta novellityyliin.

Kärkkäinen nostaa kirjailijan merkittävimmäksi teokseksi suomentamattoman teoksen Jakubin kirjat, joka käsittelee muun muassa juutalaisuutta Euroopassa. Kääntäjä kuvailee lähes tuhatsivuista järkälettä kirjailijan "magnum opukseksi".

Tokarczukin tuotanto on nostanut kuohuntaa vielä tämänkin päivän Euroopassa. Kärkkäisen mukaan kirjailija on joutunut kotimaassaan valtaapitävän poliittisen oikeiston hampaisiin.

– Hän on saanut jopa tappouhkauksia, häntä on syytetty puolalaisvastaiseksi ja hänen on katsottu syyttäneen puolalaisia antisemitismistä. Juuri hiljattain Puolan kulttuuriministeri haastattelussa vähätteli häntä ja sanoi, ettei ole lukenut yhtään Tokarczukin teosta loppuun asti.

Kärkkäinen asemoi Tokarczukin tuotannon maagiseksi realismiksi. Tokarczukin kantavia teemoja ovat myös naisen asema ja patriarkaatin kritiikki.

"Täysin selin media-aiheille"

Handkea suomentanut Arja Rinnekangas kuvailee Handkea omaleimaiseksi pitkän linjan kirjailijaksi, joka on teoksissaan täysin selin ajankohtaisille media-aiheille.

– Handke ei etsi ajankohtaisia teemoja, joista leivottaisiin median kanssa myyntimenestyksiä syksyisin.

Sen sijaan Handken tekstin kantavana teemana on verkkaisuus. Kaikki tapahtuu hitaasti, eikä mihinkään rynnitä.

Handken kirjoitustapaa on kuvailtu vaikeaksi. Rinnekankaan mukaan sille ominaista ovat polveilevat, usein toista sivua pitkät lauseet sekä itse keksityt sanat ja sanonnat. Taustalla pilkottaa huumori.

– Hän asettuu pienten asioiden äärelle ja tekee niistä suuria. Vaikka sienistä tai kivestä.

Rinnekankaan mukaan Handken tyyli on kehittynyt alkutuotannosta nykypäivää kohti yhä pelkistetymmäksi. Tärkeitä ovat sanan voima ja lauseen rytmi.

– Handkea pitää lukea rauhallisesti. Nopeasti lukemalla hänen tekstiään ei ymmärrä.

– Osaa hän halutessaan kirjoittaa lyhyttäkin lausetta, mutta ei hän halua.

Kirjallisuuden Nobel

Palkinto jäi jakamatta viime vuonna

Torstaina jaettiin myös viime vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinto, koska palkinto jäi viime vuonna kokonaan jakamatta valinnan tekevän Ruotsin akatemian skandaalisotkun vuoksi. Näin ei ollut tapahtunut sitten toisen maailmansodan.

Monimutkaiseen vyyhteen liittyi niin korruptiota, tietovuotoja, taloussotkuja, hyväksikäyttöä kuin akatemian jäsenten riitojakin. Akatemia pyrki päätöksellään palauttamaan luottamusta toimintaansa ja palkintoon.

Lopulta akatemia saatiin ainakin jonkinlaiseen järjestykseen, kun sen sääntöjä ja kokoonpanoa rukattiin uuteen uskoon. Akatemian jäsenyydet eivät enää ole pysyviä, ja palkinnon rahoittavan Nobel-säätiön vaatimuksesta muun muassa akatemian sihteerinä aiemmin toiminut Horace Engdahl sai lähteä palkintoehdokkaat akatemialle esittelevästä Nobel-komiteasta.

Nobelin kirjallisuuspalkintoa on jaettu vuodesta 1901 lähtien. Palkintosumma on runsaat 800 000 euroa.

Palkituista vain 15 on ollut naisia. Heistä 5 on palkittu tällä vuosituhannella.

Neljä kertaa palkinto on jaettu kahden kirjailijan kesken (1904, 1917, 1966 ja 1974).

Nuorin palkittu oli Rudyard Kipling (41-vuotias vuonna 1907), vanhin Doris on Lessing (88-vuotias vuonna 2007). Palkittujen keskimääräinen ikä on ollut 65 vuotta.

Boris Pasternak (1958) ja Jean Paul Sartre (1964) kieltäytyivät ottamasta vastaan palkintoa.

Vuonna 1931 kirjallisuuden Nobel annettiin kuolleelle Erik Axel Karlfeldtille. Vuodesta 1974 lähtien palkinto on pitänyt myöntää elävälle kirjailijalle.

Lähde: Ruotsin akatemia

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Tältä näyttää discossa, jossa musiikin kuulevat vain tanssijat kuulokkeistaan – Katso video Jyväskylän sydän 24 -tapahtumasta

Pajtim Statovci jäi vaille National Book Awardia – voiton vei unkarilaiskollega, jonka esikoisteos käännettiin vastikään suomeksi

Karoliina Timonen kirjoittaa teoksessaan kirjeitä Kalle Päätalon naisille – "Kalle etsi naisten hyväksyntää koko elämänsä"

Jyväskylän kirjamessut järjestetään tulevana viikonloppuna – katso tästä tärpit jokaiseen makuun

Romaani on Finlandia-voittaja Riikka Pelon työssä valtavan taustatyötarinan huippu, jonka saavuttamista kirjailija itsekin epäilee

Kolumni: Jyväskylä saa nyt kunnon kirjamessut – Hyvä ajankohta, 250 esiintyjää, 150 ohjelmanumeroa ja pääosassa kirja

Jyväskylässä vietetään todellista jazzin superviikonloppua – tätä kaikkea on luvassa

RSO:n ja Hannu Linnun Saariaho-levy sai Grammy-ehdokkuuden – RSO:n levytys ehdokkaana ensi kertaa

Tanssisali Lutakon kohtalon vuosia käsittelevä Taistelu Lutakosta -dokumentti löytyy nyt Youtubesta – "Palautteen perusteella elokuva antaa voimaa ja tarmoa kansalaisvaikuttamiseen"

Ja lopuksi kaikki tanssii – Katso kuvat vuorokauden kestäneestä Jyväskylän sydän 24 -kulttuuritapahtumasta, joka oli välillä jopa liian suosittu

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.