Kirjoja yöpöydältä: Miksi Karo Hämäläinen juoksee?

Kirjailija Karo Hämäläiseltä ilmestyi muutama vuosi sitten romaani Yksin juoksija Paavo Nurmesta. Hämäläinen upposi Nurmen pään sisälle suorastaan maagisella intensiteetillä, mutta kun on lukenut Hämäläisen teoksen Miksi juoksen (Otava) ymmärtää, miten se oli mahdollista.

Hämäläisen oma matka juoksuaddiktiksi – näin kai voi sanoa kirjan luettuaan – alkoi 2000-luvun alussa kirjailijaporukan saunahölkästä. Lenkit lisääntyivät, ajat paranivat ja matkat pitenivät, ja kun lopulta maratonit “oli nähty”, seurasivat ultrajuoksut, pisimmillään 160 kilometriä polkuja pitkin.

Miksi Hämäläinen juoksee? Juokseminen on hänelle nautintoa ja kärsimystä, itsensä haastamista ja ylittämistä, itsetuntemuksen lisäämistä. ”Juoksu on paikka, jonne voi mennä huutamaan ilon ja itkemään surun.”

Karo Hämäläinen (s. 1976) on “pitkien loivien ylämäkien mies”, jonka teoksessa juokseminen ja kirjailijuus limittyvät yhteen. Hän ei päästä itseään vähällä, oli kyse sitten treenaamisesta tai pyrkimyksestä kirjoittaa hyvin, paremmin tai erilaista kuin ennen – astumisesta laajennetulle mukavuusalueelle.

 

Palstalla luetaan uusia ja vanhoja kirjoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .