Kommentti: Avengers: Endgame on paluu ystävien seuraan

On vaikea puhua 2010-luvun elokuvista mainitsematta järkälemäistä supersankaribuumia, joka on lähes yksinoikeudella ollut Disneyn omistaman Marvel Comicsin luoma megatrendi. Vuosi toisensa jälkeen sarjakuvien sivuilta valkokankaille saapuneet kostajat, sankarit, alienit ja rentut ovat huuhtoneet silkkaa kultaa lippukassatuloillaan ympäri maailman. Ja nyt reilun kymmenen vuoden matka on tullut päätökseen, ainakin alkuperäisten sankarien kohdalla.

Muistan istuneeni viitasaarelaisessa elokuvateatterissa pidättämässä hengitystäni vuosikymmenen alussa. Olin nuori lukiolainen, jolla ei ollut minkäänlaista sarjakuvataustaa, jos Aku Ankkaa ei lasketa. Jokin hahmoissa nuorta miestä kuitenkin viehätti. Oli ruudulla sitten Iron Man (Robert Downey Jr.) laukomassa sarkastisia kommentteja, tai skandinaavinen jumala Thor (Chris Hemsworth) poukkoilemassa kuolevaisten maailmassa, minä olen ollut mukana jokaisen tarinan käänteessä. Disney ja Marvel onnistuivat luomaan hahmoja, joihin on helppo samaistua lähtökohdista huolimatta. Kukapa olisi arvannut, että löytäisin osan itseäni puhuvasta geenimuunnellusta pesukarhusta.

Lähes täsmälleen vuosi sitten valkokankaat valtasi Marvel-elokuvien magnum opus, Avengers: Infinity War, joka rikkoi ennätyksiä ympäri maailman, nousten maailman neljänneksi suurimmaksi elokuvaksi lipputulojen perusteella ikinä. Eilen ensi-iltansa saaneessa Endgamessa viimein näämme, miten vuosi sitten käyntiin näpsäytetyt tarinat tulevat päättymään. Kun tänään kävelen pikkuveljeni kanssa lähes täyteen elokuvateatteriin, tuntuu se ennen kaikkea paluulta ystävien seuraan. Ystävien, joiden kanssa olen nauranut ja itkenyt vuosikymmenen ajan, ja joista osan näen todennäköisesti nyt viimeistä kertaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .