Konserttiarvio: Caravana Bandan tarjosi hyvän tuulen torvihurjastelua Jyväskylän Kesässä

Jyväskylän Kesä: Caravana Banda

Vakiopaineessa 9. 7. 2019

Caravana Banda teki pelin selväksi heti ensi minuuteilla. Orkesteri marssi soittaen takahuoneesta Vakiopaineen “lavalle” ja pisti heti sellaisen vauhdin päälle, että jo ensimmäisen instrumentaalin jälkeen Vakkarin täyttänyt väki hihkui ja huusi hurraata.

Ja vasta tämän jälkeen estradille saapui yhtyeen varsinainen keulakuva, laulaja Magda Navarrete, ja otti shown haltuunsa.

Caravan Bandan brassivoittoinen kokoonpano on siitä kiitollinen, että se toimii ilman isompaa vahvistusta missä vain: kaduilla, klubeilla, konserttisaleissa ja festarilavoilla. Se voi mennä minne vaan, ja on se mennytkin.

Navarrete kertoi yhtyeen perusfilosofian, se "matkustaa aina, soittaa aina". Viimeksi ryhmä on kiertänyt Kanadassa, Puolassa ja Irlannissa. Maailma on Caravana Bandan ja samalla se voi sulauttaa musiikkiinsa minkä tahansa kolkan perinteitä. Yhtye on perustaltaan monikulttuurinen ja monikielinen. Voisi kuitenkin väittää, että balkana on se pohja, johon muiden alueiden, esimerkiksi Puolan, Tšekin ja Espanjan antamat vaikutteet yhdistetään.

Muutamia oikein herkkiä hetkiä illan aikana koettiin, kun Navarrete briljeerasi hienovaraisilla nyansseillaan ja hiljensi yleisön. Yhtyeen leipälaji oli kuitenkin raisumpi meno, ja silloin Navarrete yltyi usein tanssiin ja oli flamencokopsutteluineen osa yhtyeen rytmimattoa.

Ravakan poljennon pohjan loivat tuubisti Jiri Genrt ja bassorumpua lisukkeineen mättänyt Mateusz Sieradzan. Balkan-henkisen musiikin imu syntyy lopulta yksinkertaisista elementeistä, eikä tuubisti nytkään montaa säveltä tarvinnut imevän pohjan luomiseen.

Kaikkien muiden yllä tärkeimpänä temaattisena soittimena ja ylimmäisenä improvisoijana lensi Vaclav Kalendan trumpetti. Yhtyeen sovituksista vastanneen saksofonisti Tomas Prusan ja baritonitorvea soittaneen Jakub Masekin tehtävänä oli kutoa tiivistä verkkoa tuuban ja trumpetin välille.

Oman sävynsä keitokseen toi Andrzej Lewocki, jonka akustinen kitara soi usein flamencon hengessä.

Temponvaihdokset, yhä uusia kierroksia ottaneet kiihdytykset ja äkkilopetukset olivat leimallisia yhtyeelle, kuin myös riemullisen eläväinen ja vaihteleva show-meininki. Orkesterin miehet puhkesivat kuorolauluun tuon tuosta, ja hihkuivat toisilleen vaatien aina vain lisää vauhtia ja energiaa.

Tähän menoon jyväskyläläisyleisön oli helppo lähteä mukaan. Caravana Banda levitti ympärilleen hyvää tuulta ja positiivisuutta, vastalahjaksi se sai ison kasan rakkautta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .