Konserttiarvio: Händelin Messias oratoriossa voi nauttia suurelle yleisölle tarkoitetusta juhlavasta musiikista

Kamarikuoro Valo ja Oulun Kamariorkesteri

Messias-oratorio

Taulumäen kirkossa 2.12.2018

Sunnuntai oli nimipäiväkalenterinkin mukaan todellinen Unelmien päivä ja odotukset suurimuotoisesta vokaali- ja orkesterimusiikin tapahtumasta korkealla. Messias-oratorio väikkyy kaikkien barokin ja raamatunaiheisiin perustuvan taiteen ystävien mielissä Georg Friedrich Händelin mestarillisimpana teoksena.

Saksassa syntynyt ja siellä elämänsä pari ensimmäistä vuosikymmentä viettänyt Händel puolestaan tunnetaan suurimpana Englannissa elämäntyönsä tehneenä säveltäjänä. Englantilaiset pitävät Händeliä jopa omana kansallissäveltäjänään – vähän samaan tyyliin kuin meillä on saatu aihe ristiä taide-elämämme kuuluisin maahanmuuttaja Fredrik Pacius suomalaisen musiikin isäksi.

Uudessa kotimaassa Händelin tuotannon keskivaiheen tärkeimmän sävellystyypin, italialaisen oopperan, suosio oli joutunut vähitellen vaakalaudalle, ja välillä hän aikoi muuttaa sieltä pois. Englanninkielisen Messias-oratorion hän kirjoittikin suunnattuaan Dubliniin, jossa siitä saman matkan aikana kuultiin maailman ensiesitykset.

Vasta seuraavana vuonna (1743) Messias soi ensi kertaa Lontoossa. Säveltäjän johtamissa esityksissä kuorossa tiedetään olleen 19 laulajaa ja orkesterissa 37 soittajaa.

 

Tämänkertaisessa Händel-iltapäivässä jyväskyläläiseen Kamarikuoro Valoon kuului 31 ja Oulun Kamariorkesteriin 14 esiintyjää, kun ottaa huomioon kaupunkiseurakunnastamme tutun András Szábon, joka avusti continuo-urkurina.

Vierailijoiden johtaja Olli Heikkilä myös hoiti Taulumäellä tahtipuikkotehtävät. Hänen ohjastamanaan laaja esityskokoonpano ylsi varsin tyylinmukaiseen ilmaisuun.

Messias-oratoriossa vuorottelevat solistien aaria-, resitatiivi- ja accompagnato-numerot sekä kuoro-osuudet, joissa kaikissa orkesteri soittaa mukana. Kahdessa kohtaa orkesteri sooloilee Sinfonia-nimisin alku- ja välisoitoin.

Laumaansa vartioivia jouluevenkeliumin paimenia kuvaava Pifa-orkesterijakso luo hempeän koloriitin säkkipillijäljitelmällään. Kuoron taustalla alttariseinällä näkyvässä Jonas Heiskan maalauksessa kuvatut lampaat alkoivat silloin vipeltää kedollaan ihan todentuntuisesti.

Sen sijaan solisteille Händel ei kirjoittanut Messiaaseensa lauluduettoja kuin nimeksi, ja kaiken fuugan muotoon sävelletyn siinä esittää joko kuoro tai orkesteri. Viimeistään näissä jäljittelyn sokkeloissa kuuluvat selvästi kuoron eri rekisterien väliset erot: sopraanot dominoivat liiankin selvästi ja tenoreita on kiusallisen vähän.

Enkeliä, joka ympäröi paimenet taivaallisella kirkkaudella, Händel ilmentää Johanna Nylundin valoisaäänisen sopraanon taustalla kehräävillä orkesterin murtosoinnuilla. Tähän ja muihin korkeuksissa liihotteleviin ilosanoman tuojiin hän viittaa riemukkaalla musiikillaan tuon tuostakin.

 

Annastiina Tahkola hallitsi teoksen altto-osuudet tavallista laajemman äänialansa turvin. Tästä muuntuvuudesta aiheutui äänen sijoitukseen myös kirjavuutta. Aikoinaan Händel siirsi luottosolistejaan varten tilapäisesti Messiaan osia sopivampaan sävellajiin, ja nytkin tästä käytännöstä olisi pystytty hyötymään.

Pertti Tahkola, joka on myös valmentanut perustamaansa Kamarikuoro Valoa, sai tenorisoolonsa kantamaan huoliteltuina kaikkialle suurta kirkkosalia. Jaakko Kortekangas onnistui erityisen kiinteä-äänisenä bassona luomaan vakuuttavaa jälkeä omimmalla äänialueellaan.

Erityismaininta laulamisen helppoudesta kuuluu Nylundille, joka selvitti Iloitse, tytär Siionin -aarian kaltaiset vaativat kuviolauluhaasteet ennenkuulumattoman luontevasti.

Händelin Messiaassa voi nauttia ns. suurelle yleisölle tarkoitetusta juhlavasta musiikista, johon kätkeytyy myös luterilaisesta koraalisävelmistöstämme tuttuja aineksia.

Niinpä oratorion kuuluisimman yksittäisen numeron, Halleluja-kuoron, kohdan ”ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti” melodialinja soi jokseenkin sellaisenaan virren 163 kolmantena säkeenä.

Halleluja-kuoron loppusointujen kajahdettua seurasivat väliaplodit; konserttiyleisön eniten odottama kohokohta oli ohitettu. Tervetullut kokemus tämä Händelin yli kaksituntisen suurteoksen esitys Jyväskylässä ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .