Konserttiarvio: Heikki Sarmanto Sextet soitti samassa paikassa tasan 50 vuoden jälkeen

Jyväskylän Kesä

Heikki Sarmanto Sextet

Yliopiston juhlasalissa 8. 7. 2019

Pianisti Heikki Sarmannon sekstetti palasi Jyväskylän yliopiston juhlasaliin aivan erityislaatuiseen konserttiin. Oli kulunut päivälleen 50 vuotta siitä, kun yhtye esiintyi samassa paikassa Kesää edeltäneillä Jyväskylän kulttuuripäivillä.

Muistelukonsertin miehityksestä puolet oli mukana puoli vuosisataa sitten, Sarmannon (80) ohella tenorisaksofonisti ja huilisti Juhani Aaltonen (83) sekä tenorisaksofonisti Esa Pethman (81). Jyväskylän jazztouhuja kävivät aikoinaan muissa yhteyksissä potkimassa käyntiin myös basisti Pekka Sarmanto (74) ja rumpali Reiska Laine (huomenna 73 vuotta), jotka nyt korvasivat 60-luvun miehityksessä soittaneet Teppo Hauta-ahon ja Matti Koskialan.

Ruotsalaisen Bertil Lövgrenin tilalla soitti nyt trumpetisti Jukka Eskola (41), nykyaikaisen jazzkoulutuksemme kasvatti ja armoitettu virtuoosi, jolle konkarit auliisti myönsivät eniten soolotilaa illan konsertissa. Hyvin valittu vahvistus, sillä Eskola on teknisesti loistokas soittaja, joka osaa rakentaa soolonsa iskevyyttä ja vuolautta sopivasti annostellen.

Eskolaan verrattuna Pethmanin lyhyet improt olivat kuin haikuja, ja säästeliäästi soitti myös Juhani Aaltonen. Sarmannon 70-luvun alun merkkisävellyksiin kuuluvat Jai guru dev ja Ibiza päästivät kuitenkin Aaltosen coltranelaisen laavan virtaamaan, ja olivat minulle illan upottavinta antia. Hieno hetki oli myös toisen setin aloittanut Sarmannon pianon ja Aaltosen huilun duetto.

Konsertin loppuvaiheista löytyi lisää tunteisiin menevää musiikkia, kun koko yhtyeen henkevä Psalm ja Sarmannon soolona esittämä Valssi pienelle tytölle testasivat jo todistettavasti joidenkin kyynelkanavia.

Yleisön ikärakenteesta päätellen iso osa olisi hyvinkin voinut olla paikalla 60-luvun lopun jazzkekkereissä. Kaksi miestä oli varmasti, ja heidät Sarmanto myös vaati lavalle esiteltäviksi konsertin jälkeen. Hannu Kiviranta ja Matti Louhi tallensivat aikanaan Sarmannon sekstetin konsertin omilla laitteillaan ja tulivat samalla aloittaneeksi pianistin levytysuran.

Jazzkonserttina tapahtuma oli yleisilmeeltään intensiivisen sijasta leppoisa, mutta yhdelle sukupolvelle omistettuna kunnianosoituksena mieliinpainuva. Lavalla oli sentään viisi muusikkoa, jotka ovat olleet juurruttamassa modernia jazzia Suomeen. Heidän elämäntyönsä pohjalle on rakentunut nykyinen rikas jazzkasvillisuus, joka tuottaa satojen muusikoiden voimin omaperäistä pohjoisen jazzin sivujuonnetta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .