Konserttiarvio: Hillitty ja teeskentelemätön Chopin-ilta Kuokkalan kirkossa

Sinikka Holma-Peets
Chopin-ohjelma
Kuokkalan kirkossa 16. 9. 2018

Konsertin onnistumisen takaa sekä hyvä musiikki ja soitin että akustiikaltaan kunnollinen esityspaikka. Sisustaltaan puinen Kuokkalan kirkko tuottaa kävijälle myös koskettavan visuaalisen elämyksen.

Johdatukseksi Frédéric Chopinin maailmaan pianotaiteilija Sinikka Holma-Peets kertoi illan mittaan muutamia keskeisiä seikkoja hänen elämänvaiheistaan ja tuotannostaan. Syntyi samanlainen kontakti paikallaolijoiden kesken kuin niissä 1800-luvun Pariisin pienehköissä musiikkisaleissa, joissa vieri vieressä istuttiin konsertinantajaa läheltä kuuntelemassa.

B-molli-scherzo toimi alkusoittona ohjelman ytimelle, pienimuotoisempien kappaleiden osastoille, pikemmin kuin suurten vastakohtien temmellyskenttänä. Myös kuuden Masurkan valikoimassa pianisti korosti niiden lyyrisiä perusominaisuuksia.

Ilman säerakenteen sisäisiä tempovaihteluita Chopinin musiikilliset ideat kuulostaisivat jokseenkin ikävystyttäviltä. Ajoittain Holma-Peets suhtautui niihin hiukan liian malttamattomasti ja syntyi vaikutelma, että kannattaisi useammin ensin venyttää aikamittaa ja sitten edetä tavallista aktiviisemmalla karaktäärilla eikä päinvastoin.

Väliajan jälkeen seurasi Jäähyväisvalssin, Minuuttivalssin ja cis-molli-valssin kolmikko. Niistä varsinkin viimeinen jäi hienostuneine harmonioineen nytkin mieleen oikeana jalokivenä, jota ajan patina ei himmennä.

Nocturneista Des-duurin kiireettömyys salli sen äänenkuljetuksen pienimpienkin yksityiskohtien kuulua läpivalaistun tarkasti. Romantiikkaan helposti yhdistettävien räiskyvien siirtymien kokeminen enemmänkin pinnan alla havaittavina ilmiöitä sopii kirkkosaliin ja tekee oikeutta tämänkin tilan kokonaistaideteoksen luonteelle.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .