Konserttiarvio: Leif Segerstam valloitti sävelillään, karismallaan ja hullulla Ähtärin pandat -sinfoniallaan

Leif Live II!

Suomalaisen klassisen musiikin kentällä on vähän yhtä tunnistettavia hahmoja kuin Leif Segerstam. Lempeästi kujeileva lumimies on vaeltanut taidemusiikin kansainvälisillä huipuilla vuosikymmenten ajan ja auttanut maailmaan jo yli kolmesataa sinfoniaa – mikä on epävirallinen maailmanennätys. Ilman kapellimestaria esitettävistä sinfonioistaan tunnettu kapellimestari esitti konsertissa paitsi yhden omista sävellyksistään, myös kauniisti soineen sarjan Sibeliusta sekä Brahmsin ensimmäisen sinfonian.

Kantaesityksenä kuultu segerstam oli otsikoltaan Sinfonia Piccola nro 322 – Waiting for the Pandalinos to Emerge… Ähtärin eläinpuiston pandoista inspiroitunut sävelteos edustaa Segerstamille tunnuksenomaista vapaapulsatiivista tyyliä, jossa orkesteri ei ole sidottu ennalta määrättyyn esitystempoon. Kapellimestari itse istuutui flyygelin ääreen musisoimaan ja antoi orkesterin edetä sävelten maailmaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Neljä perkussionistia loivat uhmaavia väläyksiä eläintarhan uumenista. Vaskien kangastuksenomaisesti helmeilevä jännittyneisyys toi mieleen taiteellisemman laidan lännenelokuvan, ja mielleyhtymät liikkuvaan kuvaan kulkivat mukana halki koko teoksen. Hetkittäin mielleyhtymät veivät myös Bela Bartókin teosten painajaismaisimpiin säveliin.

Teatteritalo muistuttaa tunnetusti akustiikaltaan paremmin elokuvateatteria kuin konserttisalia, mikä onnistui kerrankin tukemaan musiikin intiimiä ja nukkavierua tunnelmaa. Segerstamin paikoin kakofoniseksi äityvä sävelkieli ei ole selkeää yleismusiikkia, ja on helppoa ymmärtää sen vieroksujia. Kriitikkoanne pikkupandojen sinfonia miellytti kaikessa hulluudessaan kuitenkin tavattomasti.

Lääkkeenomaisesti annosteltu Sibeliuksen laulusarja tarjosi korville palauttavan annoksen tutumpaa sävelmaisemaa, jonka välkehtivästi esiintynyt mezzosopraano Anna Danik tulkitsi sydämellisesti. Erityisen mieleenpainuva tulkinta kuultiin laulusta Var det en dröm, jonka jälkeiset suosionosoitukset saivat solistivierailijan myöntymään vielä ylimääräiseen numeroon.

Konsertin jälkimmäisellä puoliskolla Segerstam johti orkesterin Brahmsin ensimmäiseen sinfoniaan. Kaiken persoonallisuuden ja kujeilun alla Segerstam on ennen kaikkea maailmanluokan kapellimestari, joka saa kaivettua orkesterista upeita sävyjä pienillä mutta musikaalisilla kirkkailla valinnoilla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .