Konserttiarvio: Tulikuuma trumpettitribuutti – monen sukupolven jazzyhtye tulkitsi Freddie Hubbardin musiikkia

Jazz Jkl Collective, vieraana Kalevi Louhivuori

Popparissa 17.7.2018

Jazz Jkl Collective -yhtye on kitaristi Tuomas Paukun neronleimaus.

Paukku ja pianisti Marian Petrescu olivat jo pitempään suunnitelleet yhteisiä soitantoja, kun Paukku löysi rumpaliksi nuoren Kasper Halttusen, 17-vuotiaan superlupauksen, joka opiskelee Jyväskylän opintojensa ohella Sibelius-Akatemian nuorisolinjalla.

Ja silloin leimahti. Kun Paukku tajusi syntyvän yhtyeen ikärakenteen, hän keksi vielä pyytää basistiksi opetushommista vastikään eläköityneen Pekka Törmäsen.

Ja näin Collectivessa siis mennään: Pekka Törmänen, 64 vuotta, Marian Petrescu 48, Tuomas Paukku, 34 ja Kasper Halttunen 17.

Yksi jazzkulttuurin hienoimpia ominaisuuksia on juuri sukupolvirajojen vaivaton ylittäminen, ja tässä yhtyeessä se saa selkeimmän manifestinsa.

Yhtyekonsepti on siis tarkkaan harkittu, ja myös perjantain konsertti oli huolella mietitty. Paukku tiesi vieraaksi saapuvan trumpetisti Kalevi Louhivuoren diggaavan kovasti Freddie Hubbardin (1938-2008) soittoa ja sävellyksiä, ja sen varaan ohjelma rakennettiin.

Hubbard on yksi jazz-trumpetin suurista, tunnettuudessa heti Miles Davisin ja Dizzy Gillespien vanavedessä. Hubbardin uran kulta-aikaa oli 60-luku, joka piti sisällään yhteistyötä mm. John Coltranen, Art Blakeyn, Wayne Shorterin ja Herbie Hancockin kanssa.

Shorterin ja Hancockin sävellyksiä kuultiin myös Popparin illassa, ja toki myös Hubbardin omia.

Valokeila kohdistui etenkin Blue Notelle vuonna 1961 levytettyyn Ready for Freddie -albumiin, jolla Hubbardin kanssa soittavat jazzin todelliset supertähdet, saksofonisti Shorterin ohella pianisti McCoy Tyner ja rumpali Elvin Jones.

Elävän jazzin voimasta taas todistaa, ettei Popparissa tullut amerikkalaistähtiä ikävä. Jyväskyläläisperustainen yhtye pystyi viemään yleisön vaivatta jazzhurmokseen, kun soitto oli tulikuumaa alkutahdeista lähtien.

Urakkaa tietysti helpotti se, että mukana oli kaksi maailmanluokan virtuoosia.

Louhivuoren trumpetin ja flyygelitorven kannalta ilta oli täysosuma. 60-lukulainen jazzformaatti on soolojen juhlaa, joten nyt Louhivuorta saatiin koko rahalla. Pitkiä ja toinen toistaan upeammin kehiteltyjä improvisaatioita kuultiin joka kappaleessa.

Petrescu sai selkeästi innoitusta Louhivuoren ultranopeista kuvioista, taisipa ottaa toisen virtuoosin haasteena, ja nokitti vuorollaan poikkeuksellisen intoutuneena.

Hienoa oli kuulla myös Petrescun salamannopeaa reagointia, kun pianisti poimi trumpettisooloista pieniä aihioita säestykseensä ihan tuosta vain.

Louhivuoren ja Petrescun vanavedessä myös kitaristi Tuomas Paukku sai oman solistisen tilansa. Hänen soittajanlaatunsa ei ole vikkelän virtuoosin, vaan harkitsevamman, tasapainoisuuteen ja tyylikkyyteen tähtäävän muotoilijan.

Entä 47 ikävuoden erottama komppipari? Ikäero näkyi, vaan ei kuulunut, kun kaksikon svengi eli herkästi ja nöyrästi kollektiivin palveluksessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .