Lauri Puntila - Kaappari Lamminparras. Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina.

LAURI PUINTILA

Kaappari Lamminparras.

Suomen ensimmäisen

konekaappauksen tarina.

WSOY 2010, 246 s.

Autokauppiaana, ketjumarkkinoijana ja piilutavaraliikemiehenä toiminut entinen Pohjanmaan viestirykmentin ylimääräinen kersantti ja merkonomi Aarno Lamminparras järjesti syyskuussa 1978 mediatapahtuman, jonka vaiheita seurasin työni puolesta.

Hän kaappasi Finnairin Super Caravelle-matkustajakoneen, pakotti lentäjät matkalle Oulusta Helsinkiin, Amsterdamiin ja takaisin Ouluun. Viimeksi vapautettiin panttivangeiksi otetut naismatkustajat ja koneen miehistö.

Matkallaan Lamminparras heilutteli espanjalaista revolveria, rahanippuja ja viskipulloja, joita kovassa paineessa toiminut sovittelija kiikutti koneeseen. Suomen ensimmäinen konekaappaus kokosi Ouluun ja Helsinkiin satoja toimittajia. Tapahtuma huomattiin kansainvälisestikin.

Brittiläisen Guardian-sanomalehden suomalaisavustaja sai kerrankin ehdottamansa otsakkeen sellaisenaan sivulle: "suomalaisen lentokonekaapparin prototyyppi" oli "Whisky drinking timber-salesman". Vasta venäläisen ohjuksen syöksy jään läpi Inarinjärven pohjaan kiinnosti maailmalla Lamminpartaan temppua enemmän.

Lauri Puintila on tehnyt kirjansa huolellisesti ja perehtynyt ymmärtäen haastattelemansa Lamminpartaan motiiveihin ja sielunelämään. Tekijä on myös haastatellut Ruotsissa uuden uran tehnyttä, kaappauksesta ja konkursseista saadut tuomiot lusinutta päähenkilöä.

Työ ja yrittäminen lahden takana kertovat sisukkaasta miehestä, mutta kaappaajan tekojen ja motiivien kuvaaminen loogisiksi tapahtumasarjoiksi on sitä tekstin tekemistä, jota jotkut kutsuvat Alibi-journalismiksi. Ilkeyksissään voisi kysyä, edustaako tämä tyyli maan suurimman kustantajan uutta linjaa.

Vuoden 1978 taustatyö viittasi häiriintyneeseen persoonaan, joka lensi panttivankeineen ja pyssyineen todellisuuden ulkopuolelle. Lamminparras näyttää uskoneen tosissaan, että hänen perheensä pääsisi osille lunnasrahoista.

Muutamat lehti-ihmiset tunsivat kaapparin jo aiemmin: hän kuului niihin sekaviin vihjetyyppeihin, joita kaupallisen lehdistön nousu oli luonut maakuntiin.

Kaappauskirjan kuvauksesta voi päätellä, ettei kirjoittaja ole ilmeisesti itse seurannut Lamminpartaan järjestämää näytelmää ainakaan Oulussa.

Lentokentälle kerääntyneiden lehtineekereiden lukitseminen kellaritiloihin tiedotustilaisuuden harhautuksella olisi koettuna saanut kuvauksessa varmaan enemmän tilaa. Kun tiesimme kuvaajani kanssa, miten juonikkaita Oulun komisariot osasivat olla, vältimme ansan ja ennätimme kyttäyspaikalle kaapparin rivitaloasunnon liepeille.

Kaiken kaikkiaan viranomaiset hoitivat Lamminpartaan tapauksen tyydyttävästi. Ei tullut ruumiita kuin Mogadishussa.

Puintila ei ole kelpuuttanut lähteekseen oululaisia sanomalehtiä, joihin tutustuminen olisi saattanut muuttaa kaapparin ja hänen toimintansa kuvaa. Lamminparras oli, vanhan kansan sanontoja lainaten, noita nurkkaan ahdistettuja suuruudenhulluja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Teatteriarvio: Annika Poijärvi ja Pirjo Lonka tekevät räiskyvät roolisuoritukset Kansallisteatterin Kjell Westö -dramatisoinnissa

Kirja-arvio: Talvisodassa Lapissa taisteltiin tappavissa sääolosuhteissa – Miten talvisotataitoa Suomessa harjoiteltiin ennen sotia?

Levyarvio: Robbie Williams teki yhden tämän joulun parhaista levyistä Bing Crosbyn hengessä

JKMM Arkkitehdit on voittanut Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailun

Keikka-arvio: Oksentelevista korppikotkista kertova trio voitti yleisön puolelleen – The Aristocrats kävi Tanssisali Lutakossa Jyväskylässä

Teatteriarvio: Toksinen kapitalismi myrkyttää koko perheen Kansallisteatterin amerikkalaisessa klassikkonäytelmässä – Aku Hirviniemi vaihteeksi vakavan draaman parissa

Konserttiarvio: 120-vuotista taivaltaan juhliva Mieskuoro Sirkat teki vaikutuksen loppuunmyytyyn yleisöön

Popkantelisti, laulaja Ida Elina esiintyy Sepän Kipinässä – Poppi soi kanteleella myös Linnan jatkoilla

Tikkakoskelaisen Mara Vighin elokuvaidea katastrofien jälkeisestä maailmasta sai yllättävää vastakaikua – koekuvauksia The House of God -elokuvaa varten tehtiin ohjaajan kotikonnuilla

Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto Pontus Purokurulle, Juhani Karilalle ja Reetta Pekkaselle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.