Leena Lander - Liekin lapset

LEENA LANDER

Liekin lapset

Siltala 2010, 419 s.

L eena Landerin Liekin lapset on saanut nimensä Raamatun Jobin kirjasta, jossa ihmisen sanotaan syntyvän vaivaan. Lander kuljettaa henkilöitään eri aikatasoissa vaivasta toiseen, ja siten mikrohistoria yhdistyy makrohistoriaan, yksittäisen ihmisen kohtalo maailmanhistoriaan.

Halikon Märynummella Lounais-Suomessa teloitettiin valkoisten voiton jälkeen 1918 kymmeniä punaisia. Jotkut dokumenttilähteet puhuvat viidestäkymmenestä, jotkut sadasta.

Liekin lapsien nykyhetken minäkertoja on Risto Salin, joka innostuu tekemään sukututkimusta muuraustyönsä lomassa. Dokumentit tempaisevat hänet mukaansa ja palauttavat mieleen lapsuusmuistot, jolloin vuoden 1918 traagisten tapahtumien todistajat olivat vielä nähtävissä ja kuultavissa. Mutta onko yksityinen oikeudenkäynti menneisyyttä vastaan enää mahdollinen?

Teoksen alun kuulustelupöytäkirjan malli on tuttu paitsi arkistoista myös Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian toisesta osasta. Landerinkin teoksessa lausunnon lopputulos on tuttu: "On annettava lyhyt ja pikainen tuomio". Mikä oli näiden tuomioiden ja tekojen oikeutus? Voiko viha koskaan olla oikeutettu motiivi?

Silti Liekin lapsia ei kannata lukea ainoastaan Linnan lävitse, olkoonkin, että Leena Lander oli dramatisoimassa Pohjantähden kuunnelmaversiota. Yhtäläisyys löytyy lähinnä perusprinsiipistä. Landerin Käskyn (2003) tapaan tälläkään kertaa totuus ei ole punainen tai valkoinen vaan Linnan tavoin inhimillinen totuus - sikäli kuin sodasta tuollaista attribuuttia koskaan voi käyttää.

Salon seudun porvaristo ei näyttäydy pelkkinä verenimijänä eivätkä punaiset ole viattomia uhreja. Punaisten johdon kaoottisuus ennen lopullista murtumista tulee esille selkeästi.

Teoksessa korostetaan harvinaisen selvästi sitä, etteivät Linnan Pentinkulman tapahtumat ole sovellettavissa suoraan mille tahansa paikkakunnalle. Someron ja Salon konfliktit eivät selity pelkästään maaseudun työväestöstä käsin, vaikka kartanot maisemaa hallitsivatkin.

Anneli Kannon Veriruusut (2008) on Landerin teoksen sisarromaani. Päätepistekin on sama: joukkoteloitus, jossa teloitettavien joukossa on lähes lapsia. Erään tällaisen viimeisiä hetkiä Lander kuvaa karmaisevan vähäeleisesti. Hänellä on tietenkin edeltäjänsä. F. E. Sillanpään lapsenomainen Juha Toivola teloitetaan puolipukeisena, ja Linnan Koskelan Aleksi sanoo ujosti kuolemantuomionsa kuultuaan: "Noin. Saako lähtee?"

Lander puolestaan kirjoittaa: "Poika asettuu kuopan reunalle ja ottaa lakin päästään niin kuin hän on oppinut tekemään valmistautuessaan kohtaamaan itsensä yläpuolella olevan tahon."

Landerin romaani on osittain psykologinen trilleri. Näkökulmien vaihtelun myötä tapahtumiin saadaan ristikkäisvalotusta. Teoksen lopussa syntyvä tyttärentytär nimetään isoäidin mukaan. Jääkö hänkin kantamaan historiansa vihan hedelmiä, vai saako hän uuden, oikeudenmukaisemman mahdollisuuden?

EIJA KOMU

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Jyväskylä Sinfonia: Improvisoinnista nauttiva virolaiskapellimestari Jaan Ots johtaa keskiviikkona muun muassa Arvo Pärtin oppi-isän sävellyksen

Keskisuomalaiset taiteilijat esittäytyvät Maalauksen juhlaa! -näyttelyssä Beckerillä

Mika Kaurismäen Mestari Cheng kutsuttu useille elokuvafestivaaleille

Kielijuttu: Hopsan, hoppla ja hupsis – tunnistatko, mitä kieltä nämä ovat? Tuntemuksia ilmaistaan samankaltaisesti monessa eri kielessä

Sivuhenkilö Anna Laineesta tuli Outi Pakkasen dekkareiden suosikkihahmo, jota ilman kirjailija ei voi olla, vaikka välillä haluaisikin

Runoilija ja kirjailija Aila Meriluoto on kuollut – "Aikansa feministi, varsinkin näissä päiväkirjoissa", Panu Rajala luonnehtii

Levyarvio: Onni Rajaniemen herkkää Suomi-rock-kaahausta

Harvinainen tapaus Suomessa: Enid Blytonin seikkailuromaaniin perustuva näytelmä ensi-iltaan

1 500 haki, 60 otettiin – Maailmanmusiikkitapahtuma WOMEX käynnistyy keskiviikkona ensi kertaa Suomessa

Juba Tuomolan uutuudessa kovaotteinen poliisi surmaa naisen ja tämän ihmissikarakastajan – se on raisu ele, sillä Tuomolan tunnetuin sarjakuva on naisen ja tämän sika-avomiehen elämästä kertova Viivi ja Wagner

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.