Leena Parkkinen - Sinun jälkeesi, Max

LEENA PARKKINEN
Sinun jälkeesi, Max
Teos 2009, 312 s.
L eena Parkkisen (s. 1979) esikoisromaani Sinun jälkeesi, Max on rehevän tarinankerronnan juhlaa. Aistivoimainen kieli, yllättävät kielikuvat ja vetävä dialogi osoittavat esikoisteoksen suvereeniksi taidonnäytteeksi.

Romaani hyödyntää groteskin ja burleskin tyylikeinoja todellisuuden fiktiiviseen värittämiseen. Erilaiset poikkeavuudet ja friikit karnevalisoivat Parkkisen romaania kauttaaltaan, mutta silti henkilöistä rakentuu todellisia ja kouriintuntuvia hahmoja.

Kehon kaksi mieltä

Kirjan päähenkilöinä ovat siamilaiset kaksoset Max ja Isaac, joiden elämää kuvataan episodimaisesti lapsuudesta aikuisikään. Tarina sijoittuu pääosin ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen Eurooppaan. Epävakaat olosuhteet keinotteluineen ja hämärine bisneksineen antavat taustan niin pää- kuin sivuhenkilöidenkin erikoislaatuisuudelle.

Kaksoset ovat fyysisen pakotettuja erilaisuuteensa sosiaalisen yhteisön keskellä ja sen lisäksi yhteiseen elämään keskenään. Kun toinen nauraa, itkee tai rakastelee, kulkevat tuntemukset impulsseina myös toisen kehon kautta.

Täysin itsenäinen ja yksilöllinen elämä on heille mahdottomuus. Kirjan teeman kannalta tämä seikka on merkittävä. Kaksi mieltä yhdessä kehossa määrittävät Maxin ja Isaacin kaikkea olemista. Kirjan keskushenkilö Iiris, johon molemmat kaksosista ihastuvat, on kuitenkin omassa ulkoisessa normaaliudessaan samankaltaisesti ristiriitainen.

Kompleksisen mielensä kanssa Iiris osaa yhtä vähän päättää elämänsä suunnasta kuin Max ja Isaac ovat vapaita valitsemaan toisistaan riippumattoman tavan elää. Siamilaiset kaksoset ovat poikkeama normi-ihmisen ideaalista, mutta heidän ulkoinen poikkeavuutensa ei sisimmältään lopulta eroa paljoakaan Iiriksen ongelmatiikasta.

Iiris on dekadentin kuvanveistäjän malli - kauniiksi porvarisrouvaksi ja miehensä elätettäväksi jättäytynyt luonnonlapsi, joka omaksuu vähitellen kohtalokkaan maailmannaisen roolin. Iiriksen hahmo muistuttaa L. Onervan päähenkilöä viime vuosisadan alun romaanissa Mirdja.

Mirdjan tapaan myös Iiriksen mieli käy taistelua eri roolien kesken. Viime kädessä tämä johtaa ristiriitaan rakkauden ja itsenäisyyden kesken. Rakkaus solmii kehot yhteen, kun taas yksilöllisyys vaatisi itsenäisyyttä toisaalla.

Naamion takana

Sirkus Europasta, jonne kaksospoikien kasvattitäti myy heidät viihdyttäjiksi, löytyy lisää juurettomia hahmoja, jotka etsivät rakkautta. Alaikäisiä poikia viettelevä tiikerinkesyttäjä tai täysin luuttomaksi mainostettu veltto merenneito on kuvattu sekä groteskin parodisina hahmoina että aidon inhimillisinä persoonina.

Poikkeavuudet tematisoivat romaanissa ihmisen pääsemättömyyttä itsestään. Seksuaalisuuden mitä moninaisimmat ilmentymät todistavat tarpeiden ja kaipuun oikeasti pakottavasta luonteesta, mutta samalla ne ovat myös lihan karnevaalia ja naamiota, jossa ilo ja suru sekoittuvat erottamattomasti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.