Levyarvio: Aivovuodon uusi levy kritisoi älypuhelinyhteiskuntaa, mutta musiikillisesti mielenkiintoisempaa olisi tehdä levyllinen oodeja älypuhelimelle

Aivovuoto

Dötöx

Monsp Records

Arvio: 3/5

Vieläkö muistat tämän: Good sleep. Good morning session on the @wattbike. Good coffee. Good raw porridge. Good energy levels. Gonna be a good day. Good morning!

Hyvä – tai jos et muista, niin ei hätää: Meemiksi noussut twiitti tulee aina löytymään Googlesta vaikkapa hakusanoilla “Alexander Stubb good morning.”

Räpyhtye Aivovuodon uuden levyn päähenkilö on kuvitteellinen Toukka, joka nauttii Dötöx-kuurin. Toukka luo nahkansa uudestaan nostamalla puhelimen ilmaan ja juomalla smoothien.

Good morning!

Levyn käynnistävä Dötöx-kappale alkaa sillä, että Toukaksi muuntautunut räppäri Jodarok toistaa mantramaisesti, self-help -hengessä uhoten: Nouse ylös, koita nyt, pystyt siihen.

Good morning!

Ei jää siis varsinaisesti epäselväksi, mitä mieltä yhtye on siitä, että ihminen voi nykyään googlettamalla luoda itselleen uuden identiteetin – tai luoda vaikkapa somessa muutaman rinnakkaisidentiteetin kuhunkin tarkoitukseen. Tämä aika, kun Yhdysvaltain presidenttinä on 1980-luvulle jämähtänyt seitsemänkymppinen ihmislapsi ja älypuhelin pystyy täyttämään kaikki muut ihmisen tarpeet paitsi muuttumaan wc-pöntöksi, on omiaan inspiroimaan dystopioita.

Ja sitä Dötöx nimenomaan on. Jälleen uusi, arkirealismiin perustuva popdystopia, jossa ihminen kohtaa eksistentiaalisen kriisin ja siitä syntyvän merkitystyhjiön, jota yrittää parhaansa mukaan täyttää. Tätä tunnelmaa mukailevat tuottajapari K.V.N.:n ja Lobon biitit, jotka edelliseen Se tuli televisiosta / Sushi drive-by -levyyn verrattuna ovat tummempia ja kuin välähdyksiä 80-lukulaisten tiededokumenttien soundimaailmasta.

En tiedä, kumpi näistä seikoista on lannistavampi: Se, että Nosta sun puhelin ilmaan -kappaleen älypuhelinkritiikki kuulostaa tässä ajassa jo väsyneeltä vai se, että kappaleessa esitetty kritiikki älypuhelimen ja sosiaalisen median kautta rakennettavaa identiteettiä kohtaan on myös kaikessa toisteisuudessaan yhä täysin relevanttia.

Älypuhelinkritiikki keskittyy useimmiten siihen, että laite tekee ihmisestä pinnallisen, pidempään keskittymiseen kykenemättömän ihmishirviön, joka ei kuuntele ystäviään, kun he kertovat goodmorningista. Varmasti osin näinkin, mutta pikemminkin statement alkaa kuulostaa olemassa olevan diskurssin uusintamiselta vain siksi, että se on mielipiteenä helpompi ratkaisu kuin miettiä, että ehkä vieraannumme toisistamme jonkin muun kuin puhelimen vuoksi.

Ainakin vuonna 2017 musiikillisesti kiinnostavampaa olisi levyllinen oodeja älypuhelimelle.

Tosin kaikki me murheellisten laulujen maiden ja muiden “väärinymmärrettyjen” kappaleiden taustatarinat tuntevat tiedämme, mitä tapahtuu kesän festareilla Aivovuodon räpätessä “Nosta sun puhelin ilmaan.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.