Levyarvio: Helmiä ja huteja maakuntasäveltäjältä

Muusikoiden työskentely on kauttaaltaan laadukasta Erik Fordellin sävellyksiä esittelevällä albumilla.

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja sitä ympäröivät muusikot ovat äänittäneet kokoelman keskipohjalaisen säveltäjän, muusikon, pedagogin ja toimittajan Erik Fordellin (1917–1981) musiikkia 1940-luvulta aina vuoteen 1980 saakka. Levytys sisältää jousiorkesterikappaleiden ja yksinlaulujen lisäksi myös paljon kamari- ja kuoromusiikkia.

Fordellin nimi tulee harvemmin mainituksi suomalaista musiikkihistoriaa käsitellessä, ja syyksi on helppo epäillä pitkään ajastaan jäljessä ollutta sävelkieltä. Monet 1940- ja 50-luvun teoksista ovat myöhäis- tai kansallisromanttisia hieman Selim Palmgrenin tapaan, paikoitellen käyden myös Ravelin kaltaisten impressionistien puolelta ammentamassa, mutteivät useinkaan tarjoile mitään uutta tai herättävää.

Kiinnostavuus kasvaa loppua kohti, jolloin pääosaan nousevat Fordellin myöhäiskauden sävellykset. Vapaatonaaliset ja jopa odotusta herättäviin suuntiin kulkevat Divertimento Pulakka tai Benedictus ovat mielenkiintoisia hybridejä, joissa voi kuulla häivähdyksiä useistakin 1900-luvun tyylisuunnista. Soolopianoteos Impromptussa on hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä uuteen jazzmusiikkiin, ja Pianonoter on levyn ainoa varsinainen moderni teos.

Yllättäjäksi nousee mieskuoroteos Ein storan bond, jonka Aglepta-kuoron miehet tulkitsevat tarkasti mutta kujeilevalla energialla. Muusikoiden työskentely on kauttaaltaan laadukasta.