Levyarvio: Hopeajärven kitarapartio kypsyy

Hopeajärvi

Mahdotonta

Ektro Records

Arvio: 4/5

Helsinkiläinen Hopeajärvi teki erittäin positiivisen vaikutuksen parin vuoden takaisella eponyymilla debyytillään. Yliohjattujen kitaroiden ja nykivien rytmien voimaan luottava kvartetti tarjosi hyvän muistutuksen siitä, mistä bändisoitossa on parhaimmillaan kysymys.

Kakkosalbumi Mahdotonta esittelee entisestään kypsyneen yhtyeen, joka on löytänyt oman lokeronsa ja äänensä. Tuo ääni on tällä albumilla hivenen melodisempi ja helpommin lähestyttävä kuin edeltäjällään, mikä tuntuu luontevalta kehitysaskeleelta. Uutukaisen biisimateriaali on varsin terävää ja tarttuvaa.

Hopeajärven soundissa huomio kiinnittyy nyt erityisesti laulaja-kitaristi Teemu Tannerin (Teksti-TV 666, Kynnet) tulkintaan. Raa’asti naukuva Tanner pitää huolen siitä, että tekstit eivät pääse jäämään taustalla riehuvan kitaramyrskyn jalkoihin. Lakipiste saavutetaan päätösraidalla Minä olen päättänyt kuolla.

Hopeajärvelle on vaikea löytää kotimaisia vertailukohtia, joskin yhtyeen pirskahtelevassa energisyydessä on edelleen paljon samaa kuin Sielun Veljissä tai Radiopuhelimissa. Tuoreen albumin hienoimpiin lukeutuva Lelle (se yks syysyö) –kappale tuo tunnelmaltaan mieleen Kauko Röyhkän varhaiset tuotokset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.