Levyarvio: Kotiteollisuus on jumissa tiellä 666

Kotiteollisuus

Valtatie 666

Johanna Kustannus

Arvio: 4/5

Edellisellä Vieraan vallan aurinko -levyllään Kotiteollisuus löysi ilmaisuunsa jotain uutta. Keikkakitaristina toiminut Miitri Aaltonen oli ylennetty bändin viralliseksi jäseneksi jo edellisellä Kruuna / Klaava -levyllä, mutta hänen vaikutuksensa orkesterin ulosantiin kuului kunnolla vasta Vieraan vallan auringolla.

Laulaja-huutaja Jouni Hynynen ei ollut enää yksin vastuussa sävellyksistä, vaan mukana oli myös Aaltosen kappaleita ja riffejä. Bändin 16. pitkäsoitto Valtatie 666 on luonteva jatko hienolle edeltäjälleen, sekoitus tarttuvia kertosäkeitä, massiivisen pitkiä kitaramurina-eepoksia ja räväkämpää kaahausta.

Usean Kotiteollisuus-levyn parasta antia ovat olleet vähiten radioystävälliset kappaleet, eeppisiin mittasuhteisiin kasvavat jumitukset. Tällä kertaa jurnutetaan vähän liikaakin, sillä mukana on kolme yli kahdeksan minuutin mittaista laulua – Sädekehän pitkä paalujunttaus toimii, mutta sitä seuraava Taakka on nimensä arvoinen melkein kymmenen minuutin kestossaan. Viimeiseksi säästetty Maailma nukahtaa on albumin komeimpia kappaleita, mutta yli 18 minuutin mittaisesta sävellyksestä olisi voinut huoletta heivata melkein puolet mäkeen. Venyttäminen ei tee mistään automaattisesti mahtipontista, vaan ainakin väärässä mielentilassa kuunneltuna tylsää.

Erilaisten kappaleiden toisiinsa sulautuminen on silti perusteltua, sillä levyn sanoitukset pyörivät lähinnä yhden teeman ympärillä. Hynynen on itse kutsunut albumia teemalevyksi, jossa Perkele ja ihminen käyvät vuoropuhelua.

Tämä paholainen ei kuitenkaan odottele kuoleman jälkeen alakerrassa tai istu olkapäällä, vaan on jokaisen ihmisen pään sisällä. Hynynen on käyttänyt teksteissään koko Kotiteollisuuden uran ajan uskonnollisävytteistä katumusta kiertoilmauksena, mutta tällä kertaa pirut sun muut ovat konkreettisimpia asioita, ainakin kunkin laulun puhujalle.

Levyn teema olisi saattanut mennä kymmenenkin kuuntelukerran jälkeen ohi, ellei tekstittäjä itse olisi asiasta maininnut. Hynynen liioittelee sanoituksissaan tuttuun tyyliin kokemaansa ja näkemäänsä, ruotien ja kärjistäen suomalaisen sielunmaisemaa.

Lyhyemmistä biiseistä melkein kaikki ovat kunnon korvamatoja. Parhaimmistoon nousevat Kaikki on kaupan -laulu todella synkän tekstin ja tarttuvan kertosäkeen sekoituksellaan sekä yhdessä Radiopuhelimet-laulaja J.A. Mäen kanssa sanoitettu ja rähisty nimikkoraita, joka on ainakin Kotiteollisuus-asteikolla täyttä punkia.

Muutamasta muotovirheestä huolimatta Valtatie 666 on vähintään yhtä hyvä albumi kuin edeltäjänsä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.