Levyarvio: Pienen kunnan hieno voimannäyte: Petäjäiset laulut - Kansanmusiikista iskelmään 1957 -2018

Petäjäiset laulut – Kansanmusiikista iskelmään 1957 –2018

Eri esittäjiä

Osuuskunta Smartisti

Arvio: 4/5

Petäjäiset laulut on mittava kulttuuriteko Petäjäveden kunnan 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Levyn 21 kappaletta kertovat, millaista rockia, kansanmusiikkia ja iskelmää Petäjävedellä on tehty vuosina 1957-2018. Kappaleiden ja tekijöiden mielenkiintoiset taustat on esitelty kansilehdessä ansiokkaasti.

Yksi levyn mieleenpainuvimmista kappaleista on Nislin & Kevät 1918 -kokoonpanon esittämä Tuomiokellot. Kappaleen sanoitukset pohjautuvat Kaarlo Isomäen arkkiviisuun. Isomäki pelastui täpärästi sisällissodan teloituksilta. Kappaleen vaikuttavuutta lisää laulaja Topi Sahan tulkinta.

Riemastuttavin yllätys on Asko Mäen Hirvikärpäsen viimeinen pyrähdys. Haitaritaiteilijan lennokas tulkinta oli kuunneltava välittömästi usean kerran peräkkäin.

Naislaulajia levyllä on huomiota herättävän vähän. Petäjäiset juuret -orkesterissa kuullaan laulaja Milja Mäkelää. Birgit Ohra-Ahon laulama Meren siltaa rakennan on sitä perinteisintä suomalaista iskelmää, jota kuulee nykyään oikeastaan vain Järviradiosta. Virpi Kilpelä tulkitsee Surulaulu Joonas Sipisen murhasta. Arkkiviisu kertoo niin sanotusta Murhaportin surmasta Ylä-Kintaudella vuonna 1930.

Agraarirockiksi kutsutun Hallanallah-yhtyeen laulaja on Seija Mäkelä. Kehtolaulu Baju Bajussa kuultavat soittimet ovat rumpuja lukuun ottamatta soitinrakentaja Jukka Mäkelän tekemiä.

Petäjäiset laulut -kokoelmalla yhden isoimmista rooleista ottavat Jani Wickholm ja Tapio Halla-aho. Omien kappaleiden lisäksi he ovat osallistuneet myös lukuisten muiden kappaleiden esittämiseen ja tuotantoon.

Levy on ainutlaatuinen, koska kappaleita on lähes mahdoton löytää internetin musiikkipalveluista. Kimmo Strömbergin perustaman Petäjäiset juuret -orkesterin kolmiosaisen Maa - Ilma -Vesi -kotiseututeoksen musiikkivideo löytyy kuitenkin esimerkiksi Youtubesta. Tällä kokoelmalle on valittu osa Maa.

Vaikka cd-levy saattaa olla katoavaa kansanperinnettä, on fyysisen tallenteen tekeminen erittäin tärkeää. Levy pysyy helposti tallessa. Vastaavia voimainponnistuksia kuulisi mielellään myös muualta maakunnasta. Osaamista löytyisi varmasti ainakin pohjoisemmasta Keski-Suomesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .