Levyarvio: Ruusut -Hehkutuksen arvoinen

Ruusut

Ruusut-orkesteri nimettiin suomenkielisen indiepopin superkokoonpanoksi heti ensimmäisten biisien ilmestyttyä. Laulaja Ringa Manneria termi nauratti häntä haastatellessani, veikaten suuren yleisön tunnistavan orkesterista korkeintaan Disco Ensemblen laulajana toimivan Miikka Koiviston.

Tilanne taatusti muuttuu, sillä Ruusut on hieman haastavammalla elektropopillaan vuoden hehkutetuin tulokas. Hype on suurilta osin ansaittua, debyyttilevyn koostuessa pääosin raikkaan omaperäisistä lauluista.

Ruusut onnistuu kuulostamaan ajattomalta nappaamalla vaikutteita eri aikakausien elektronisesta musiikista, jopa avantgardesta. Biiseissä rikotaan perinteisen pop-kappaleen rakennetta toistuvasti, mutta lopputulos ei silti ole vaikeasti avautuvaa taidemusiikkia.

Levyn tunnelma on rauhallisempi kuin ennakkoon julkaistut laulut antoivat odottaa. Surisevan muljahtelevan konekikkailun keskellä häpeilemättömän tarttuvissa melodioissa kuuluu jopa iskelmävaikutteita

Manner on editoinut omat ja kirjailija Lauri Levolan sanoitukset samaan muottiin. Tekstit ovat tahallisen monitulkintaisia, täynnä sinne tänne ripoteltuja hyviä säkeitä, joista muodostuu kokonaisuus vain kuuntelemalla levy alusta loppuun.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .