Lumperon kesäteatteri: Liian paksu perhoseksi

Esitys 1.7.2015

Lumperon kesäteatteri Saarijärvellä – ansioituneessa teatterikaupungissa – tarjoaa esityksen niille, jotka eivät innostu puskafarssista, miehistä naisten vaatteissa… vaan haluavat löytää vastakaiun elämän aidoille äänille, niille tummillekin.

Sisko Istanmäen menestysromaani Liian paksu perhoseksi on monelle tuttu entuudestaan, mutta silti se tarjoaa myötäelämisen pohjan tuoreeseen elämykseen. Ainakin kun tarinan tarjoavat taitavat lumperolaiset. Eli elämänmakuisen ja vakavamman näytelmän ystävät: nyt Lumperoon!

Kirsi Sulonen on keskittynyt ohjauksessaan erityisen painokkaasti äänimaailman rakentamiseen. Tehosteäänet ja muu musiikki nivoutuvatkin niin kiinteäksi osaksi tarinaa, ettei niitä erillisinä osina juuri tunnistakaan – ne ilmentävät tunteita, siivittävät aikaa, täydentävät kohtausta hyvin suunniteltuina.

Tarina seuraa ennen muuta Kaisun (Annina Isrikki) ja Ernin (Helge Nylanderin) kivun- ja onnentäyteistä ihmissuhteen kehitystä. Elämä ei kohtele heitä silkkihansikkain mutta kahden syrjityn löydettyä näin toisensa heidän kiintymyksensä on karhean kaunista katsella ja heille itselleen elämän kiintopiste.

Mainosti esiintyvän pääparin lisäksi Ansa Kauppinen kitsaan ja häikäilemättömän opettajan kituvana vaimona löytää kosolti riipaisevuutta jos valoisuuttakin rooliinsa. Leena Hyttinen ja Karoliina Hänninen näytelmän hirviömäisinä kammotuksina eivät ammu liikaa yli vaan pysyvät tulkintoina kasassa.

Aila Lavasteen dramatisointi Sulosen sovittamana ei parhaalla mahdollisella tavalla synnytä kiinteää kokonaisuutta: esityksen rytmi on löysä, kokonaisvaikutelma venyvä, miltei vaivoin koossa pysyvä. Yleisvaikutelmasta on tulla siksi hengetön.

Kohtauksia tiivistämällä ja kiihdyttämällä sekä lukuisia vähemmän olennaisia tilanteita karsimalla esitys napakoituisi. Näin myös tunteiden ääripäät erottuisivat toisistaan selkeämmin. Pysähdyttämällä tempoa voimakkaammin luotaisiin korostuksia, joissa katsojan tunnemeri nyt koettua väkevämmin vuoroin lainehtii ja tyyntyy.

Lumperon esitys on silti toki koskettava, sen nauru on lempeää ja ymmärtäväistä, kohdettaan selittävää. Kaiken yllä lepää hillitty kärsimys, ponnistus sekä usko parempaan. Ihmisissä jalous ja heikkous, yksinäisyys ja läheisyyden kauneus.

Elämä kyllä raapii mutta haavoista voi puhjeta myös paljon kaunista.

Rooleissa: Helge Nylander, Annina Isrikki, Riitta Lintunen, Ansa Kauppinen, Leena Hyttinen, Karoliina Hänninen, Matti Hiekkavirta, Laura Lilienkampf, Erkki Anttonen, Ritva-Leena Hiekkavirta sekä kissat Viiru/Täplä. Ohjaus, lavastus, puvustus ja sovitus: Kirsi Sulonen. Käsikirjoitus: Sisko Istanmäki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.