Mäntän Musiikkijuhlat: Sibeliuksen perilliset -konsertti

Juhani Lagerspetz ja Paavali Jumppanen

Sibeliuksen perilliset

Serlachius-museo Göstassa 7.8.2015

Ensimmäisen Jean Sibelius -sävellyskilpailun pianosarjan kolme voittajateosta saivat kantaesityksensä perjantaina Mäntän Musiikkijuhlien yhteydessä. Serlachius-museo Göstan vuosi sitten avattu moderni paviljonkisiipi osoittautui konserttitilana mainioksi, kun maamme johtavat pianistit kävivät uusien sävellysten kimppuun.

Voitokkaiden pianoteosten kolmesta säveltäjästä kaksi oli saapunut henkilökohtaisesti paikalle esittelemään sävellyksensä. Taiwanilainen Chia-Ying Lin (s. 1990) esitelmöi The Gaze -teoksensa voimakkaiden symmetristen sointujen ja niistä tuikahtelevien kulkujen kuvaavan katsojan kokemusta, tapahtumaa, joka on ulkoisesti staattinen mutta sisäisesti aktiivinen. Juhani Lagerspetz tulkitsi lasipyramidin tavoin vyöryneen teoksen kuin modernin runon.

Massimo Lauricella (s. 1961) oli säveltäjistä ainoa, joka jätti kunnioittamatta kantaesitystä läsnäolollaan. Mahtipontisesti nimetty Nello stupore incantanto della follia haastoi sekä soittajan että soittimen suorituskykyjensä äärirajoille. Flyygeli taipui Paavali Jumppasen vimmaisen pianismin edessä ärjyvään bassojyrinään, väkivaltaisesti väikkyviin sointutremoloihin ja dramaattisiin hetkiin, joina pianon ääni vaikeni musiikin jatkuessa hiljaisuudessa.

Voittajateos, portugalilaisen Ignacio Brasan (s. 1981) Fado-Gestalt oli suodattanut vaikutteita Iberian niemimaan kansanmusiikin kitara- ja laululinjoista. Tai näin säveltäjä kovasti puheessaan vakuutteli.

Pianoteoksena Brasan sävellys oli muiden tavoin erittäin moderni ja perinteisillä sointusuhteilla hevosenkenkää heittänyt teos, jonka kansanmusiikkivaikutteet kuuluivat ennen kaikkea luonnonomaisena, väkevänä vulgaariutena. Fado-Gestalt ei kuulostanut niinkään koeputkien pulputuksessa syntyneeltä alkemialta kuin houreisen maagikon humalaiselta unelta, väliin toisteiselta ja jurnuttavalta, väliin ihmeelliseltä ja vieraannuttavalta.

Voittajateokset olivat teknisiä käsityöläisen taidonnäytteitä siitä, mihin flyygeli voi taipua säveltäjän venyttäessä inhimillisen mielikuvituksen rajoja. Teokset tuntuivat vapautuneen sekä taidemusiikin ikiaikaisista perinteistä että niitä 1900-luvulla tallanneista teoreetikoista.

Kehityskulku on vienyt luontevasti kohti äärimmäisiä sävelavaruuksia lopputuloksen ollessa silkkaa tislattua säveltaidetta, valovuosien päässä mummolan pystypianolla esitetyistä etydeistä. Serlachius-taidemuseo Gösta uusine saleineen tuntuikin näille tisleille mitä luontevimmalta nauttimisympäristöltä.

Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn ensimmäiseen kansainväliseen Jean Sibelius -sävellyskilpailuun osallistui kolmessa sarjassa 639 teosta, mikä teki siitä kertaheitolla maailman suurimman sävellyskilpailun. Nyt kantaesityksensä saaneen pianosarjan lisäksi kuullaan vielä marraskuussa sekä kuorosarjan voittajateokset että Sibelius-viulukilpailun yhteydessä viulusarjan parhaat.