Magneettimies

Magneettimies
26-vuotiaana syöpään kuollut Pekka Streng (1948-1975) jätti jälkeensä omaperäistä ja koskettavaa musiikkia, joka puhuttelee harvinaisella tavalla vielä nykyäänkin. Lyhyellä urallaan kaksi merkittävää albumia, Magneettimiehen kuolema ja Kesämaa, julkaissut Streng oli omanlaisensa rakkauden tien kulkija, jonka merkitystä pohditaan Arto Halosen dokumentissa Magneettimies.

Elokuva on Haloselle hyvin henkilökohtainen. Ohjaaja luonnehtii suhdettaan Strengiin illuusioksi, jota kohti on syytä pyrkiä. Dokumentissa Strengin elämää visioidaan monesta perspektiivistä. Strengin äänenä kuullaan Olavi Uusivirtaa, joka rauhallisesti lukee päiväkirjaotteita ja muita merkintöjä laulajan tarinaan liittyen.

Strengin kielikuvat ja runollisuutta hehkuvat laulut elävät jälleen vakuuttavasti, niiden tunnelmassa on ainutlaatuinen ja kestävä hehkunsa.

Haastateltavia dokumentissa on paljon, mukana niin musiikin ( Atte Blom, Calle Lindholm), teatterin ( Juha Hurme) kuin kirjallisuudenkin ( Kaarina Valoaalto, Keijo Siekkinen) edustajia. Suurin osa heistä tunsi laulajan henkilökohtaisesti. Dokumentin koskettavimmat hetket koetaan Strengin sukulaisten myötä, erityisesti isä Matti Strengin läsnäolo on vaikuttava.

Streng oli filosofinen pohdiskelija ja elämän mystiikan ja alitajunnan runoilija, joka tunsi ja koki syvästi näkymiä ympärillään. Dokumentissa luonnonkuvat sävyttävät ilmavaa kerrontaa, joka saa siivet ylleen aina kun Strengin maaginen musiikki ja siihen liittyvät sanoitukset puhkeavat eloon. Kaikessa on jotain reilusti elämää suurempaa.

Ohjaus, käsikirjoitus, tuotanto: Arto Halonen. Tyylilaji: dokumentti (S).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.