Maija Lähteenmäki - Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944

MAIJA LÄHTEENMÄKI
Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944
SKS 2009, 469 s.
Muistan vielä, miten 1960-luvun alussa suomalaisia maanviljelijäturisteja silloiseen Leningradiin kuljettanut bussi pysähtyi isävainajani vaatimuksesta Zelenogorskin, entisen "Kannaksen itään päin osoittavan sormen" upeiden hiekkarantojen tienoilla. Tauko Terijoella oli jyrkästi Inturistin jakamien ohjeiden vastainen teko, mutta matkanjohtaja, joka oli suorittanut asevelvollisuutensa viimeistä edellisenä rauhan vuonna jääkäripataljoona ykkösessä Terijoella, viittasi moisille turistiukaaseille kintaalla.

Mukana oli myös siirtokarjalainen isäntä, joka kirosi kyynel silmässä valloittajien aiheuttamaa piittaamatonta rappiota. Hänen jälkeläisensä kuuluvat siihen joukkoon, jota Maria Lähteenmäen suomalaisittain perusteellinen historiateos vanhasta elämästä, vaikeuksista, mullistuksista ja juonitteluista Terijoella kiinnostavat.

Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että vanhaa surua kantavat myös niiden venäläisten perheiden jälkeläiset, joita bolsevikit jahtasivat aiemmin monikansallisella Terijoella. Valkoinen Suomi katsoi asiakseen takavarikoida Terijoen isännättömiksi jääneet huvilat ja muut rakennukset korvauksetta.

Terijoki kuului siihen Pietari Suuren voitokkaan sodan jälkeen valtaamaan Vanhaan Suomeen, joka ennätti olla keisarikunnan osa lähes sata vuotta ennen liittämistä enemmän tai vähemmän autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Terijoesta kasvoi eläväinen monikansallinen yhteisö, jossa karjalaiset, inkeriläiset, venäläiset ja jopa saksalaiset ihmiset elivät vaihtelevan sovun vallitessa, rauhassa kuitenkin.

Leninin juonia

Suomalaiset lähteet kirjaavat Terijoen venäläiset sortajien kannattajina ja kunnanvaltuuston suomalaisten horjuttajina. Lähteenmäki tietää toki, että bolshevikkien johtaja V. I. Lenin piileskeli tovereineen joitakin kertoja Terijoella, mutta sen vaiheen selvittäjäksi eivät oikein riitä internetistä napatut riitelyjuristi Uljanovin puolison Nadeshda Krupskajan muistelmien tiedot.

Sen sijaan Lähteenmäki kirjaa huomattavan tarkasti suomalaisen sisällissodan tapahtumat Terijoella jälkiselvittelyineen. Verinen sota seurasi bolshevikkien järjestämää lokakuun vallankaappausta. Vapaussotahistorian karmein punikki, "kumouskenraali" Heikki Kaljunen saa Lähteenmäeltä osittaisen synninpäästön. Stalinin puhdistuksien aikana teloitettu myöhempi sosialistinen suksitehtailija ei ollutkaan ihan silmitön murhaaja.

Kapinan loppuselvittelyssä punaisten puolella olleet venäläiset teloitettiin ensimmäisinä, mutta kiväärinpiippujen eteen joutuivat myös ne Terijoen valkoryssät, joita syytettiin isovenäläisyyden kannattajiksi.

Puhdistusten jälkeenkin pitäjään jäi venäläisiä, jotka elivät suomalaiskansallisten Karjalan puhdistajien silmätikkuina.

Venäjän kumoussotien pakolaisten kohtaloista Lähteenmäki ei kerro kuin lukuja, vaikka Terijoelle tuli muiden muassa Kronstadtin kapinan pakolaisia, entisiä vallankumouksen punaisia matruuseja. Minne he joutuivat, sitä ei näytä enää kukaan tietävän.

Suurjuonittelu

Nuorelta Suomen tasavallalta ja Kannaksen paikallishallinnolta kului yli vuosikymmen salakuljettajien, vakoilijoiden ja ammuskelujen pitäjän muuttamiseen rajaseudun matkailunähtävyydeksi.

Kommunistivallan salaisen poliisin GPU:n ensimmäisen suuren operaation, Trustiksi nimetyn suurjuonittelun, huipennus tapahtui Rajajoen maastossa Terijoella. Brittien suuri vakooja Sidney Reilly ylitti rajan ja joutui GPU:n ansaan, jonka oli järjestänyt suomalainen punaupseeri Toivo Vähä. Lähteenmäki mainitsee Reillyn "James Bondin esikuvana", siinä kaikki. Valkoisten venäläisten aktiivinen toiminta Terijoella jää pimentoon.

Terijoen tunnetuin venäjää puhunut pakolainen, kuuluisa taidemaalari Ilja Repin mainitaan sentään moneen otteeseen. Terijoen tarinaan ei ehkä kuulukaan, että Repinin poika teloitettiin desanttina.

Järjestöt, kunnalliselämän ja suomalaisten lehtien uutiset Terijoelta Lähteenmäki on kuitenkin kammannut talteen tihein piikein.

JUHANA LEPOLUOTO

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.