Maija Vilkkumaa - Kunnes joet muuttaa suuntaa

MAIJA VILKKUMAA
Kunnes joet muuttaa suuntaa
Warner Music
M aija Vilkkumaa on tehnyt jälleen loistavan rocklevyn. Säveltäjä Vilkkumaa on onnistunut loihtimaan tukun tarttuvia melodioita. Useissa kappaleissa a-osa on yhtä tehokas kuin monien muiden tekijöiden kertosäkeet. Sävellykset ovat suoraviivaisia, mutta sisältävät samalla kiintoisia koukkuja. Sähkökitara ulisee ja rumpukomppi luo vauhtia.

Levylle mahtuu luonnollisesti myös rauhallisemman taustan kappaleita tasapainottamaan kokonaisuutta ja loppua kohti levyn musiikillinen ilme muutenkin monipuolistuu. Mistä tietää että on -kappale edustaa jonkinlaista reggae rockia.

Kokonaisuudessaan uusi levy on selvästi rockimpi kuin Vilkkumaan edellinen Superpallo-levy. Aiemmilla levyillä olleiden hittikappaleiden Ei, Ingalsin Laura tai Kristiina rokkiraivoon ei tällä kertaa nousta. Tuoreen levyn rokkaus ei silti ole miltään osin pliisua. Vilkkumaan laulu on tutun energistä. Löytyy ilmaisusta myös herkkyyttä silloin, kun sitä tarvitaan.

Vilkkumaa on laatusäveltäjä, mutta tekstit ovat vielä korkeammalla tasolla. Ennen kaikkea sävel ja teksti muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Sovituksista vastaavat Vilkkumaa ja bändi.

Kun sanoittaja ei ole enää aivan parikymppinen, on helposti kiusaus nähdä sanoituksissa eletyn elämän ja varttumisen tuomia muutoksia vielä selvemmin kuin mikä tilanne oikeasti on.

Joka tapauksessa uuden levyn sanoituksissa on sävyeroa aiempaan. Lauluissa todetaan miten väsyttää, kaikesta on aikaa, kouluaikaa muistellaan haikeudella, löytyy korkeakoulutusta ja kysellään muistion perään. Vauvakin on saatu ja Neuvostoliiton aika muistetaan. Sanoituksissa on vähintään ripaus junnuvainiota. Onko nuoruus jo takana?

Mutta ei hätää, levyn sanoituksista löytyy myös tuttua uhmaa, uhoa ja angstia. Asenteessa on edelleen röyhkeyttä. Parhaimmillaan sanoituksissa kuvataan hetken tunnelmaa maagisen taitavasti. Sanat eivät vain jäljittele todellisuutta, vaan tavoittavat sen. Kuulija voi tuntea, että se mitä sanottiin, on totta.

Levyn hittipotentiaali on laaja. Yksi parhaista on menevä Lottovoitto, joka sisältää myös taidokasta yhteiskuntakritiikkiä. Sanomaltaan kaihoisa ja surumielinen Siihenks se jää pohtii mennyttä ja nykyistä tarttuvan melodian kera. Anteeksi edustaa levyn popimpaa puolta seesteisyyteen päätyvällä sanoituksella. Ja levyn avaava Rouvakellari on Ingalsin Lauran seuraaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.