Martti Turtola, Lasse Pajala - Kaikilla rintamilla. Toisen maailmansodan historia

MARTTI TURTOLA, LASSE PAJALA
Kaikilla rintamilla. Toisen maailmansodan historia.
Otava 2009. 295 s.
Runsaan suomalaisen sotahistorian yleisiä puutteita ovat näihin päiviin saakka olleet sisäänlämpiävyys ja vajavainen kyky käyttää ja käsittää kansainvälisiä lähteitä. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota on esitetty kuin itsenäisinä tapahtumaketjuina, joista johtaa vain muutamia viitteitä ulos, maailmanlaajuiseen teurastukseen.

Professori Martti Turtolan ja kustannustoimittaja Lasse Pajalan maailmansodan kalentereista ja suurten taistelujen merkitystä selvittävistä artikkeleista koottu kirja on mainio poikkeus tuosta omaan napaan tuijottamisen perinteestä. Turtola ja Pajala tekevät yleistä historiaa tavalla, joka auttaa menneestä kiinnostuneita tavallisia ihmisiä ja nuoria polvia hahmottamaan oman maansa tien poikkeuksellisuutta. Yleisteos esittelee niin sanoakseni jättiläissodan logiikkaa, jos sellaista koko maapallon vallanneen väkivallan kaaoksessa on nähtävissä.

Talvisodan alkamisen 70-vuotispäiviä viettäessä on syytä mainita erikseen, että Turtola kykenee yhdistämään perustellusti pienen maan puolustustaistelun siihen kehitykseen, jolla Saksan liittolaisena taistelleelle Suomelle avautui tie erillisrauhaan. Vuonna 1944 liittoutuneet valtiot vaativat niin Natsi-Saksalta kuin sen kaikilta muilta liittolaisilta ehdotonta antautumista.

Martti Turtolan ja Lasse Pajalan teoksen lukijalle tulee selväksi, että toinen erillisrauhan tärkeä tekijä oli Yhdysvaltain hallituksen pienelle velanmaksajalle osoittama, koko maailmanpalon ajan jatkunut suhteellinen myötätunto.

Merkittävä yleisteos

Kaikilla rintamilla on huolellisesti koottu ja kirjoitettu, selkokielinen teos. Sitä voisi mielestäni käyttää oppikirjanakin.

Pajalan tapahtumien almanakka sisältää paljon sellaisia valintoja, joiden merkityksen koko on paljastunut vasta viime vuosina. Samaa voi sanoa Turtolan artikkeleista, joista välähtää joskus myös asiantuntijan oma, perusteltu mielipide.

Kun teos on suunnattu suurelle yleisölle, paljon jää tietenkin pois. Lukija jää esimerkiksi pohtimaan talvisodan kohdalla, kuinka paljon tieto Stalinin vainoista vaikutti suomalaisen yksimielisyyden syntyyn. Voi ihmetellä sellaistakin, että oliko puhe ihmeaseista pelkkää Adolf Hitlerin sekopäisyyttä, kun sodan loppuessa Saksan mannertenvälinen ohjus ja ydinpommi olivat miltei valmiit.

Mutta kysymyksiähän yleishistorian on juuri tarkoitus herättääkin, ja siinäkin suhteessa Turtolan ja Pajalan opus on mainio kirja.

Suuressa lännessä toisen maailmansodan tapahtumien historiallisia kasoja on jäsennetty usein tietosanakirjoiksi, joita tämän arvion kirjoittajankin hyllyssä on pari kappaletta. Tällä alalla on kunnostautunut muiden mukana brittiläinen sotahistorioitsija John Keegan, jonka Turtolakin hyvin tuntee.

Uuden suomalaisen toisen maailmansodan yleishistorian teoksen rakenneratkaisu on toisenlainen, mutta se toimii hyvin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.