Mary Wollstonecraft - Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vietetyltä ajalta

MARY WOLLSTONECRAFT

Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vietetyltä ajalta

Suom. Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas 2011. 187 s.
Englantilainen Mary Wollstonecraft (1759-1797) oli edelläkävijä. Hänen tänä vuonna suomeksi ilmestynyttä teostaan Naisten oikeuksien puolustus pidetään syystä feminismin klassikkona. Se on rohkea, älykäs ja suorasukainen sukupuolten välisen tasa-arvon vaatimus. Sen sanoma on radikaalia ja utooppista monessa paikassa tänäkin päivänä.

Wollstonecraft eli niin kuin opetti. Hän rikkoi sovinnaisuussääntöjä. Teos Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vietetyltä ajalta perustuu siihen, että tapojen vastaisesti tämä nainen matkusteli ympäriinsä ilman muuta miesseuraa kuin satunnaiset matkakumppanit ja laivojen miehistöt tai hevosvankkureiden kuskit.

Poikkeuksellista oli sekin, että kirjan pohjana olevalla Skandinavian-retkellään 1790-luvun puolivälissä hän oli tuore yksinhuoltajaäiti.

Teos koostuu 25 kirjeestä, jotka on osoitettu "kalliille ystävälle". Ystävän nimeä ei mainita kertaakaan, mutta hänet tiedetään Wollstonecraftin lapsen isäksi, amerikkalaiseksi liikemieheksi Gilbert Imlayksi. Kohtalon ivaa on, että radikaalista tuli yksinhuoltaja osin siksi, että Imlay pakeni vastuutaan ja suhdetta.

Kirjeissä Wollstonecraft osoittaa kansatieteellistä ja sosiologista tarkkanäköisyyttä. Hän perehtyi huolellisesti ihmisten elämäntyyleihin ja yleisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Matka kesti kolme kesäkuukautta. Jo Ruotsissa hän aavisteli pohjoisen luonnon erityisyyttä, mutta hullaantui lähes riehakkaaksi yöttömässä yössä Norjan vuonorannikolla.

Hän jaksaa innostua yhä uudelleen pohjolan eksoottisesta luonnosta ja tuntuu suorastaan rakastuneen havumetsiin. Hänellä riittää kiinnostusta kuvailla yksittäisten mäntyjen ja kuusten voimallisuutta. Hän oli edelläkävijä myös puunhalaajana!

Jatkuva matkanteko ja alituisesti vaihtuvat majapaikat sekä kiinnostivat että uuvuttivat. Hän itse oli monesti paikallisväestön silmissä merkillisyys, Englannista tullut yksinäinen nainen. Tässä hienostuneessa ja vivahteikkaassa kirjekokoelmassa ei ilmene, että matkan yksi tarkoitus oli etsiä Imlayn omistamaa, pohjoisille merireiteille kadonnutta kauppalaivaa. Sitä Mary ei löytänyt.

Kuukautta ennen matkaa Wollstonecraft yritti itsemurhaa ja kohta palattuaan Lontooseen hän hyppäsi Thamesiin samassa tarkoituksessa. Kirjeiden voittopuolisessa valoisuudessa ei korostu, kuinka henkisesti tiukoilla niiden kirjoittaja pohjimmiltaan oli.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.