Matka outoon maailmaan: Jari Siljamäen lasten kirjassa petolintu on pianovirtuoosi ja puu päästää pierun

Liisa lipsahtaa kaninkolon kautta toiseen maailmaan Lewis Carrollin klassikossa Liisa ihmemaassa. Lapset päätyvät vaatekaapin kautta uuteen ulottuvuuteen C. S. Lewisin Narnia-sarjan kirjassa Velho ja leijona.

Tätä taustaa vasten on ihan ymmärrettävää, miten Timotei-pojalle käy, kun hän perhosta puutarhassa jahdatessaan kompastuu nurmikolla lojuvaan työkaluarkkuun ja kaatuu sen sisään.

Siellä jossain Timotei kohtaa outoja olentoja ja moni asia on ihan vinksin vonksin.

Tämä tapahtuu jyväskyläläisen Jari Siljamäen (s. 1960) kirjoittamassa ja kuvittamassa kirjassa Timotei Tilhi Kummamaassa (Docendo), joka ilmestyy tänään keskiviikkona.

Miten päädyit siihen, että puutarhassa kaadutaan arkkuun?

– Minulla oli visio pojasta, joka hyppii värikkäässä puutarhassa. Mietin, että mihin sitä nyt voi puutarhassa kompastua: tuollaiseen arkkuun. Ja siitä on sitten hyvä mennä pohjan läpi. Ja kun olin tuon kirjoittanut, niin siinä vaiheessa vasta tuli mieleen, että hetkinen, on tämä jotenkin tuttua.

Jari Siljamäki on taiteen ammattilainen, jonka päätyö on esiintyminen Klovni Dodona. Hän on myös muun muassa taikuri, flamencokitaristi, soitonopettaja ja kuvataiteilija. Aiemmin häneltä on julkaistu yksi kirja, tietoteos Klovnerian käsikirja (Atena 2010).

Lastenkirja on Siljamäelle puolestaan aivan uusi aluevaltaus, mutta tavallaan helppo.

– Sikäli, että fantasiaahan ei voi tehdä väärin. Sitä voi tehdä huonosti, mutta ei väärin.

Kyseessä on päätepiste peräti puolen vuosisadan mittaiselle kaarelle. Sen alku on sarjakuvaharrastus ja omien surrealistishenkisten kuvien ja tarinoiden tekemisen aloittaminen 1960-luvun lopussa. Julkaisemisesta Siljamäki haaveili jo alle 10-vuotiaana.

– Ja se toteutuu tavallaan vasta tässä kirjassa. Että aika pitkiä ovat nämä linjat, Siljamäki sanoo.

Muutama vuosi takaperin Siljamäki otti itseään kirja-asiassa niskasta kiinni.

– Totesin, että hemmetti, kun on kuvia ja ideoita olemassa ja uusia vain tulee, niin nyt on pakko rakentaa punainen lanka, jonka avulla ne saadaan koottua yhteen.

Valmiit kuvat (”joita on pitkin laatikoita”) vaikuttivat tarinaan ja sen hahmoihin.

– Huomasin esimerkiksi, että erään vanhan kuvan hahmohan on justiinsa se soittaja, joka siellä Kummalan kylässä konsertoi.

Piirroksessa lintu soittaa. Sen vuoksi kirjan pianovirtuoosi on petolintu, Kotkis Skibelius.

Eräs Siljamäen lastenkirjan originelli hahmo on piereskelevä puu. Se on jännittävä valinta tekijältä, joka on päätoimessaan Klovni Dodona pyrkinyt välttelemään pieruhuumoria.

– Dodonahan en käytä pieruhuumoria juuri koskaan, vaikka tietysti pitäisi, sillä se naurattaa aina, Siljamäki sanoo.

Kymmenisen vuotta sitten Siljamäki esiintyi Dodona Turun filharmonisen orkesterin kanssa.

– Meillä oli numero, jossa kuuluu puhaltimen töräys aina, kun Dodo yrittää istua tuolille. En ikinä ajatellut sitä pieruna vaan tuolin hassuna narahduksena. Turun Sanomat kirjoitti esityksestä, ja otsikossa sanottiin, että ”Klovni Dodo luottaa pieruhuumoriin”.

Klovni Dodolle Siljamäki valmistelee parhaillaan uutta ohjelmistoa. Suunnitelma seuraavaksi kirjaksikin on olemassa.

– Kenellekään en ole vielä vihjaissut tai näyttänyt näitä, sanoo Siljamäki ja näyttää mustavalkoista sivua.

Valmiina on parikymmentä sivua ”jotain runon ja avantgarde-sarjakuvan” väliltä. Tekniikkana on tussi.

– Halusin katsoa, mitä saan aikaan mustavalkoisena, kun yleensä käytän paljon värejä.

– Tällaiset projektithan ovat sikäli uhkapeliä, että on tehtävä hyvin valmiiksi ennen kuin sitä voi tarjota kenellekään. Ei tällaista kukaan kahden sivun perusteella ota, kun kokonaisuudesta ei saa vielä mitään käsitystä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .