Melech Mechaya Jyväskylän Kesän Teltassa 10.7.2014

Leveä virne kohosi kasvoille Melech Mechayan ensimmäisen tahdin räjähtäessä soimaan, eikä tahtonut lähteä kasvoilta vielä pitkään aikaan konsertin jälkeenkään. Maantienharmaissa pikkutakeissa ja fedorahatuissa esiintyneet miehet tanssivat ja juoksivat lavalla loihtien soittimistaan vikkeliä edestakaisin hyppelehteviä melodialinjoja. Kappaleiden välissä höpistiin omituisuuksia, jotka upposivat yleisöön kuin maukas viini.

Portugalilaisyhtyeen musiikki oli ensikädessä klezmeriä, juutalaisten vauhdikasta kansanmusiikkia, höystettynä mustalaismusiikilla ja uutettuna eteläeurooppalaisen huumorintajun läpi. Välispiikeistä ja yleisön huudattamisesta vastanneen Miguel Veríssimon klarinetti kävi jatkuvaa vuoropuhelua João Graçan viulun kanssa. Soittimet ajoivat toisiaan vuoroin takaa toinen toistaan korkeammalle kivuten João Sovinan kontrabasson ja Francisco Caiadon perkussioiden takoessa yleisön tanssijalkaan käynyttä komppiaan. Kitaristi André Santos pysytteli harmonisena ja rytmisenä elementtinä kompin välissä, eikä lähtenyt viulun ja klarinetin kanssa nuottikilpasille.

Yleisön ja yhtyeen välistä vuoropuhelua ajanut Veríssimo oli synnynnäinen showmies, joka osasi vedota kansan syvimpiin vietteihin saadakseen yleisön puolelleen. Teltan toista puolta huudatettiin toista vasten, eikä kortteja juuri jätetty käyttämättä yleisöön vetoamisessa. Tämä tuntui kuitenkin aidolta yritykseltä saada aikaan mahdollisimman hyvät juhlat joka kuulijalle. Tästä lienee kimmonnut yhtyeen vaatimaton hepreankielinen nimi Melech Mechaya, ”Juhlien kuninkaat”.