Miksi Game of Thrones on niin suosittu? – Jyväskylän yliopisto mukana kansainvälisessä tutkimuksessa

Miksi niin moni haluaa katsoa, kun fiktiiviset suvut taistelevat keskenään rautavaltaistuimesta, samalla kun lohikäärmeet lentävät taivaalla ja mystiset valkeat kulkijat uhkaavat kuvitteellisen Westeros-mantereen jokaista asukasta?

Siihen saadaan tulevaisuudessa tieteellistä faktaa kansainvälisen Game of Thrones -vastaanottotutkimuksen kautta. Myös Jyväskylän yliopisto on mukana hankkeessa. Mistään pienestä tutkimuksesta ei ole kysymys: vastaajia on yli 10 000 kaiken kaikkiaan 133 eri maasta. Suomi oli yksi isoimpia vastaajamaita 513 vastauksella.

Tohtorikoulutettava Maria Ruotsalainen paljastaa, että ensimmäiset analyysit on jo tehty. Vastaajista 50 prosentille sarjan katsominen on tapa rikastuttaa omaa mielikuvitusta ja hieman yli 45 prosenttia pakenee sen kautta arkea.

Eskapismi ei kuitenkaan ole ainut syy katsoa sarjaa, vaan useimmille sillä on paljon laajempi merkitys: peräti 40 prosenttia kertoi katsovansa sarjaa siksi, että sen kautta voi käsitellä yhteiskunnallisia aiheita.

– Fantasialla voi olla yhteiskunnallisen kommentoijan rooli. Sarjan kautta voi välillisesti yrittää ymmärtää omaa maailmaamme. Esimerkiksi sarjan tunnetuin lausahdus ”Winter is coming” tulkittiin tutkimukseen osallistujien keskuudessa usein oman yhteiskunnan kautta, sarjan poliittisia allegorioita tutkiva Ruotsalainen kertoo.

Monille viittaus talveen näyttäytyi hyvin dystopisella tavalla: sen tulkittiin edustavan esimerkiksi ilmastonmuutosta, Trumpia tai kapitalismia. Toisaalta se nähtiin myös toivona muutoksesta: ehkä talvi saisi Westerosin ihmiset tajuamaan, mikä oikeasti elämässä on tärkeintä.

 

Pohjimmiltaan sarjan suosio selittyy Ruotsalaisen uskomuksen mukaan juuri sillä, että sarjassa käsitellään monia yhteiskunnassamme pinnalla olevia aiheita.

– Sarjan koetaan ottavan kantaa moneen keskusteluun: esimerkiksi voimaannuttaako sarjan naiskuva naisia vai luoko se heistä objekteja. Lisäksi monet tapahtumat ovat skandaalimaisia, ja sitä kautta ne herättävät keskustelua yhteiskunnan kipupisteissä.

Sen vuoksi usein tuntuu, että Game of Thronesista eli GoT:sta puhutaan enemmän kuin muista sarjoista.

– Tavallaan GoT on joitain sarjoja vaarallisempi, sillä se ei pysy omassa lokerossaan vain viihteenä, Ruotsalainen pohtii.

Koska politiikan ajateltiin tutkimuksessa nousevan isoksi aiheeksi, kysyttiin vastaajilta myös heidän poliittista kantaansa. Suurin osa vastaajista, lähes 45 prosenttia, määritteli itsensä maltilliseen vasemmistoon. Poliittisesti keskelle itsensä mielsi noin 20 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli 21–25-vuotiaita ja toiseksi suurin vastaajaryhmä oli 26–30-vuotiaat.

 

Monipuoliset hahmot selittävät myös sarjan suosiota. GoT:n henkilöt eivät ole yksioikoisesti hyviä tai pahoja.

– Se sopii meidän moderniin ihmiskuvaamme hyvin. Perinteinen hyvä–paha-sankaritarina ei sovi enää käsitykseen siitä, minkälaista on olla ihminen. Monesta eri hahmosta voi löytää samaistumispiirteitä, Ruotsalainen kertoo.

Sarja on tunnettu siitä, että kuka tahansa – myös päähenkilö – voi kuolla.

– Se kiehtoo ihmisiä, vaikka toisaalta kuolemat voivat myös vieraannuttaa katsojia. Kuolemat luovat kuitenkin autenttisuuden tuntua.

Vastaanottotutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkihahmo on suustaan taitava kääpiö Tyrion Lannister. Kakkonen on pohjoisen sankari Jon Snow ja kolmantena nuori mutta älyttömän selviytymiskykyinen Arya Stark.

Parhaina valtapelin pelaajina suomalaiset pitävät Petyr ”Pikkusormi” Baelishia. Toiseksi vakuuttavimmin on ”pelannut” Tyrion ja kolmanneksi lordi Varys.

 

GoT:n maailma ei rajoitu pelkästään tv-sarjaan saati alkuperäisiin G. R. R. Martinin kirjoittamiin kirjoihin. Sarjan maailma on hyvin transmediaalinen: siitä on olemassa paljon oheistuotteita ja siihen liittyvää oheistoimintaa.

– GoT:n maailmasta löytyy paljon esimerkiksi fanifiktiota tai fanitaidetta. Siitä keskustellaan nettipalstoilla, ja sen hahmoille on tehty jopa oma virtuaalinen hautausmaa (The Game of Thrones Graveyard). Sarjan maailma ei siis katoa käsistämme sinä aikana kun uusia jaksoja joudutaan odottamaan, sillä on muitakin tapoja osallistua siihen, Ruotsalainen kertoo.

Yksi tapa on pelaaminen. Ruotsalaisen mukaan pelatessa ei vain seurata, kun joku muu tekee, vaan siinä pääsee itsekin osallistumaan maailman rakentamiseen.

Muun muassa jyväskyläläinen GoT-fani Eetu Heiska kertoo, että hänen fanituksensa on keskittynyt pitkälti Game of Thrones -lautapelin pelaamiseen ja sitä kautta ”puolittaiseen larppaamiseen”.

Kaiken kaikkiaan Ruotsalaisen mielestä on mielenkiintoista, miten GoT on tuonut fantasian niin näkyvästi valtavirtaan.

– Ei ole kauaa siitä, kun fantasia oli vielä oma pienempi genrensä, melkeinpä alakulttuurinsa, Ruotsalainen toteaa.

Vastaanottotutkimuksen tulokset julkaistaan ensi vuonnakansainvälisenä kirjana. Tutkimuksen alkuunpanija on walesiläisen Aberystwythin yliopiston emeritusprofessori Martin Parker.

 

Politiikan valtapeli kiinnostaa katsojia

Game of Thrones -fanit joutuvat odottamaan sarjan viimeistä kautta harvinaisen pitkään. Normaalin vuoden tauon sijaan seitsemännen ja kahdeksannen tuotantokauden välillä on vähintään 1,5 vuotta. Viimeisen kauden esitykset alkavat jossain vuoden 2019 alkupuoliskolla – edes tieto seuraavan jakson ilmestymispäivästä ei ole lohduttamassa faneja.

Miten fani jaksaa odottaa seuraavaa kautta?

– Ainakin se auttaa, että odottaminen on sosiaalista, nauraa Game of Thrones -vastaanottotutkimuksen tutkija Maria Ruotsalainen. Tauon aikana myös GoT:n transmediaalisuus helpottaa: esimerkiksi sarjaa seuraava Eetu Heiska kertoo pelaavansa paljon Game of Thrones -lautapeliä.

– Pelit lievittävät hyvin vieroitusoireita, sillä niissä on tutut sarjan hahmot mukana. Sen kautta pääsee halutessaan hyvin eläytymään sarjan maailmaan, Heiska kertoo.

Lisäksi Heiska seuraa fanikanavia muutamissa medioissa ja kuuluu WhatsUp-ryhmään, jossa keskustellaan sarjasta. Dubrovnikissa matkustaessaan hän kävi myös katsomassa paikkoja, joissa sarjan Kuninkaansataman maisemia on kuvattu.

Miksi GoT on niin hyvä?

Molemmat fanit ovat tutustuneet GoT:n maailmaan alun perin kirjailija G. R. R. Martinin kirjojen kautta. He pitävät Westerosin maailmaa rikkaana ja hyvin rakennettuna.

– Hahmot ovat syviä ja epätäydellisiä, niissä on samaistumispintaa. Lisäksi arvaamattomuus kiehtoo; kenelle vain voi käydä miten tahansa, Heiska perustelee.

Sekä Heiska että Ruotsalainen ovat pitäneet tv-sarjan tulkintaa Martinin kirjoista onnistuneena.

– Vähän toki harmittaa, kun sarjasta on jouduttu jättämään osa hahmoista pois ja oikomaan joitain juonenkäänteitä. Se on kuitenkin ymmärrettävää. Ne ovat eri taideilmiöitä. Toivon, että Martin pysyy hengissä ja ehtii kirjoittaa loput kirjat, Heiska nauraa. 69-vuotias kirjailija Martin on tunnettu hitaasta työskentelytavastaan.

Vastaanottotutkimuksen mukaan myös sarjan yhteiskunnalliset ulottuvuudet ovat katsojille tärkeitä. Niin myös Ruotsalaiselle ja politiikan tutkimuksesta valmistuneelle Heiskalle.

– Totta kai valtasuhteet, ajalla ja tilalla pelaaminen kiinnostavat minua jo alanikin puolesta, Heiska toteaa.

Kuka GoT:n maailmasta olisit?

Vastaanottotutkimuksessa kysyttiin, mille kentälle katsoja sijoittuisi Westerosissa: olisiko mukana valtaistuinpelissä vai vain sivustaseuraaja. Suurin osa vastaajista koki, että olisi keskivaiheella. Vain 1,6 % koki, että olisi mukana valtaistuinpelissä.

Samaa mieltä ovat Heiska ja Ruotsalainen. Molemmat sijoittaisivat itsensä pohjoiseen, jos heidän olisi valittava paikkansa Westerosin maailmasta.

– Jos olisi pakko valita, olisin varmaan Arya Stark. Starkeilla on hurjasusia, ja olen itse koiraihminen, Ruotsalainen pohtii.

Myös Heiska arvostaa Starkeja, sillä he ovat suoraselkäisiä.

– He uskovat vähän liikaakin ihmisen hyvyyteen. Samaistun jollain tavalla siihen sukuun. Ehkä silti olisin jotain pienempää sukua pohjoisesta, Heiska miettii.

Heiskan lempihahmo on kuitenkin kotoisin etelästä: monien suomalaisten tavoin se on Tyrion Lannister. Ruotsalainen taas pitää mielenkiintoisimpana hahmona Margaery Tyrelliä.

Mitä viimeiseltä kaudelta voi odottaa?

Ruotsalainen ei uskalla sanoa mitään. Heiskakaan ei tahdo kertoa liikaa omia teorioitaan, jotta ei spoilaisi niitä, jotka eivät ole lukeneet kirjoja tai faniteorioita. Hän toivoo, että sarjan langat saadaan solmittua.

– Tällä hetkellä sarja on hyvin levällään, joten haastavaa tulee olemaan. Päitä tulee putoamaan aika paljon vielä. Joku yllätys tulee aivan lopussa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .