Miksi Sipilä pyöräilee?

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama pistäytyy hampurilaisbaarissa. Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä polkupyöräilee mielellään. Miksi?

Demokratisoituneissa ja tasa-arvoistuneissa yhteiskunnassa johtajien pitää miellyttää tavallista ihmistä ja kuluttajaa. Ilmiötä kutsutaan "matalaksi tyyliksi".

– Nykyisin johtajan täytyy tekeytyä samanlaiseksi kuin johdettavat. Poliitikot yrittävät näyttää tavallisilta ihmisiltä, sanoo viestinnän yliopistonlehtori Anu Kantola.

Yrittäjätaustasta tuleva Sipilä vaikuttaa polkevan kerralla valtakunnan politiikan kärkipaikoille, kun perinteisten puoluepoliitikkojen suosio kyntää alamaissa. Sipilä herätti äskettäin murinaa eduskunnassa toteamalla, että häntä "saa potkaista polvitaipeeseen", jos hänestä tulee "tyypillinen poliitikko".

– Sipilä on järjestelmän haastaja. Hän esiintyy hyvin, enkä ihmettele, että hän nousee politiikassa, Kantola luonnehtii.

UKK ja isällinen johtamistyyli

Helmikuussa ilmestyvä Kantolan Matala valta -tietokirja esittelee talouselämän ja politiikan johtamistyylien ja vallankäytön muutosta toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Kirjaa varten Kantola perehtyi poliitikkojen ja yritysjohtajien henkilöhaastatteluihin lehdissä.

Kantola havaitsi selvän suunnan johtamistyylin muutoksessa. Maailmansotien jälkeen Suomeen syntyi isällinen johtamistyyli, jota edusti selkeimmin presidentti Urho Kekkonen. Vastaavanlaisia isällisiä hahmoja olivat yritysten patruunat ja piispat.

Isällisen tyylin vastavoimaksi kehittyi byrokraattinen johtamistyyli, joka toi suunnitelmatalouden aikakauden yrityksiin ja politiikkaan 1960–1970-luvuilla. Byrokraattiseen tyyliin kuului kasvoton valta. Päinvastaiseen suuntaan lähtivät yritysjohtajat, jotka omaksuivat vallankumouksellisen johtamistyylin.

– Yritysjohtajat muuttivat tyyliään 1970-luvun lopulta lähtien. Johtaja korosti itseään, oli hauska ja leikkisä sekä haastoi muutokseen. Nokian johtaja Kari Kairamo loi esimerkiksi hyvin vauhdikkaan tyylin, joka puhutteli ihmisiä.

Nykyisin talouselämän vallankumouksellinen johtamistyyli puree niin politiikassa kuin julkishallinnossa. Sen todistaa esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

– Politiikassa järjestelmään nojautuva byrokraattinen tyyli on ollut perinteisesti vahva. Soini kyseenalaistaa byrokratian, tulee alhaalta päin ja puhuu pienen ihmisen asialla. Soinin ilmestyminen politiikkaan on hyvin luonnollinen ilmiö. Kaikki kunnia Soinille siitäkin, että hän on saanut ihmiset kiinnostumaan politiikasta, Kantola sanoo.

Kevään uusiin tietokirjoihin pääset tutustumaan alla olevasta linkistä ja sunnuntain paperilehdestä.

Kevään tietokirjat 2014