Milja Kaunisto Synnintekijä

Sarjassamme ulkosuomalaiset debyyttikirjailijat päästään nyt renessanssin ajan Ranskaan. Milja Kaunisto on joillekin tuttu musiikintekijänä, mutta en ihmettelisi vaikka hänen kirjalliset ansionsa nousisivat pian kirkkaimpaan valokeilaan.

Etelä-Ranskassa perheineen asuva Kaunisto on nostanut seudun vehreät maisemat esikoisteoksensa yhdeksi näyttämöksi. Synnintekijä aloittaa kirjasarjan, joka kertoo Olavi Maununpojan (n.1405–1460) vaiheista. Hän toimi Turun piispana vuosina 1450–60 ja oli Sorbonnen yliopiston ainoa suomalaisrehtori.

Tarinan ensimmäisessä osassa sukelletaan Olavin kertojanäänellä päähenkilön opiskeluvuosiin Pariisissa. Keskiöön nousee tämän ristiriitainen suhde opiskelutoveriin ja ranskalaiseen ylimykseen, Miracle de Servièresiin.

Synnintekijä on nimenä vihjeellinen. Nuori Olavi on harras kristitty, jolle nainen on saatanasta ja seksi turmelusta. Mutta kuten lähes jokainen nuori mies, ei Olavikaan ole vapaa nuoressa miehessä kuplivista hormoneista ja niiden aiheuttamista kummallisista tuntemuksista. Iloinen ja elämää pursuava Pariisi on yhtä aikaa järkytys ja kiehtova Pohjolan perukoilta matkanneelle nuorukaiselle.

Kauniston proosan tyyli on rehevä ja kursailematon. Kuin renessanssin ajan eroottinen veijaritarina se vyöryttää lukijan ihmeteltäväksi keskiajan lopun häpeilemättömän elämäntyylin, joka on kaikkea muuta kuin mitä pyhän kirkon kirkasotsaiset hyveet antavat ymmärtää.

Tarina luo kutkuttavan jännitteen nuoren idealismin ja inhimillisen ilon välille. Millainen synti lopulta on rakkaus?

Synnintekijä on erinomaisen viihdyttävä romaani, joka onnistuu käsittelemään taidolla vaikeaa teemaa: ihmisen seksuaalisuutta henkisesti kuristavassa ympäristössä. Myös keskiaikainen usko ja hullunkurinen teologia saavat sivalluksen Miracle de Servièresin nokkelissa repliikeissä.

Kirja on samalla värikäs kuvaus keskiajan Euroopasta ja sen kansoista, Ruotsin kuningaskunnan Itämaasta aina ritariromantiikan vehreään Etelä-Ranskaan.