Mitkä ovat olleet viime vuosien suomalaisia arkkitehtuurihelmiä? Katsaus-näyttely on nyt esillä Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä

Mikä olisi suomalaisempaa kuin sauna. Puhtaassa puupinnassa on jotakin pyhää. Hirsisaunaan astuessa voi saada tunteen, että kaikki on kohdallaan.

Arkkitehti Anssi Lassilan Lonnan saarelle suunnittelema yleinen sauna seuraa arkkitehdin Jyväskylässäkin tuttua kädenjälkeä, jota edustavat Kuokkalan kirkko ja Puukuokka-kerrostalot.

– Puu vaatii rakentajilta paljon osaamista ja sen käyttö uusin tavoin lisääntyy jatkuvasti. Puusta voi tehdä ennakkoluulottomasti ja modernisti, uutta luoden, arkkitehti Anni Vartola sanoo Alvar Aalto -museossa.

Vartola kuului Aalto-museossa esiteltävän Katsaus 2018 -arkkitehtuurikatselmuksen tuomaristoon. Katsaus tuo kahden vuoden välein esille kotimaisen nykyarkkitehtuurin ”sesongin” parhaimmistoa.

Näyttelyssä valokuvin esiteltäviä kohteita on kuusitoista, modernista betonirakentamisesta historiallisiin helmiin. Kohteista kuusi on kokenut mittavan restauroinnin tai peruskorjauksen. Nämä ovat Kansalliskirjasto, Helsingin kaupunginteatteri, Tiedekulma, Dipoli, Töölön kirkko ja Eliel Saarisen suunnittelema Tarton Paavalinkirkko.

Restaurointi- ja korjaushankkeet lisääntyvät rakentamisessa.

– Suomen rakennuskanta on pääosin 1950–60-luvulla tuotettua ja myöhäisempää. On korkea aika herätä katsomaan, mitä sille ylipäätään tehdään, Vartola sanoo.

Iso osa vanhenevasta rakennuskannasta on menettänyt alkuperäisen käyttötarkoituksensa. Virastotalot, konttorirakennukset, kirkot ja teollisuusrakennukset odottavat uutta elämää.

– Esimerkiksi kuntaliitosten myötä vapautuu rakennuksia. Mielenkiinnolla seuraan, mitä näille talviunta uinuville rakennuksille tapahtuu.

Peruskorjattu Helsingin kaupunginteatteri on esimerkki laitosteattereista, joita alettiin rakentaa 1960–70-luvulla.

– Rakentamisbuumi toi muutamassa vuosikymmenessä teatteritaloja kaikkialle Suomeen. Ne edustivat aikansa vaurautta, muun muassa aulat tehtiin näyttäviksi. Helsingistä alkoi nyt niin ikään talojen korjausaalto, Aalto-museon johtaja Tommi Lindh sanoo.

Isojen teattereiden sarjaan kuuluu myös 1983 valmistunut Jyväskylän kaupunginteatteri, joka rakennettiin kuusi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen.

– Rakennus tarvitsee yhtä hyvän peruskorjauksen kuin Helsingin-kollegansa, Lindh näkee.

Vaikka arkkitehtuurikatsaukseen päätyvät helposti uniikit huippukohteet, Vartola ottaisi tarkastelun kohteeksi myös arjen rakentamisen. Tuomaristo on tuonut katsaukseen asematilan, terminaalin sekä seniori- ja vuokra-asuntorakentamista.

–  Ei puhuttaisi vain elitistisestä, suurella rahalla tehdystä julkisesta rakentamisesta, vaan siitä, mikä koskettaa ihmisten arkipäivää. Arjen arkkitehtuuri on täynnä haasteita. Pitää ratkaista vaikeita tontteja, autojen pysäköintejä, miten asunnoista saadaan viihtyisiä ja kustannukset pidettyä kurissa. Se ei ole helppoa.

Vartolan mukaan tavallisten, pienten asuntojen rakentaminen on kasvussa.

– Nyt tehdään jälleen konstailematonta, rauhallista jälkeä. Useassa kohteessa voi nähdä, mitä tapahtuu, kun käytetään hyviä suunnittelijoita ja tehdään hyvin. Se on aivan muuta kuin kiireellä ja halvinta mahdollista tietä eteneminen. Nykyisessä rakentamisessa on paljon silkkaa ahneutta, osaamisesta ei ole pulaa.

Vartola toivoo, että Keski-Suomestakin ehdotettaisiin kohteita arkkitehtuurikatsaukseen.

– Ei Helsingistä näe Keski-Suomeen, että mitä täällä tapahtuu, jos kukaan ei kerro.

Katsaus 2018 on esillä Aalto-museossa 20.1. 2019 saakka.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .