Mystinen erämaakirkko houkutteli venäläistaitelija Andrey Dubovin Pihlajavedelle – nyt hän seuraa Gallen-Kallelan jalanjäljissä

Tässä menisi vielä ainakin tunti, huikkasi kuvataiteilija Andrey Dubov, kun Pihlajaveden erämaakirkon ylle torstai-iltana rynninyt ukkonen hätisteli hänet työn äärestä sateensuojaan. Lumoava pyhäkkö vaatii ilman muuta toisenkin visiitin, teki hän selväksi.

Pihlajavedellä lomaileva Dubov on muun muassa Venäjän taideakatemian jäsen ja piirustus- ja maalausosaston professori. Moskovalaistaiteilijan uteliaisuuden herätti tarina suuren suomalaistaiteilijan, Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), ihastumisesta tämän pikkupitäjän mystiseen erämaakirkkoon.

– Kirkon ovi on erittäin kaunis – ei ihme, että Gallen-Kallela ikuisti sen. On kuitenkin vaikea kuvitella, miksi hän tyytyi pelkkään oveen. Itse haluaisin tehdä maalauksen koko kirkosta, niin upea se on, Dubov puntaroi.

Selitys löytynee Gallen-Kallelan vierailuajankohdasta: Hän piipahti Pihlajavedellä pyöräretkellään vuonna 1900, jolloin kirkko oli melkoisessa alennustilassa, unohdettuna ja rusikoituna.

 

 

Erämaakirkon arkkitehtuuri sai Dubovilta kiitosta. Kirkkosalin korkea katto pani hänet päivittelemään, miten paljon ilmaa seurakuntalaiset ovat 1780-luvulla halunneet ympärilleen – salaa tehdyn pyhäkön ei olettaisi olevan näin ylväs.

Keuruun seurakunnalle taiteilija antoi pisteitä kirkon nykyisestä, selvästikin huolellisesta vaalimisesta.

Vaikka ukkosen murina kiiri jo etäämmältä pitkin taivasta, halusi Dubov pystyttää maalaustelineensä ja edes aloittaa työn Gallen-Kallelan jalanjäljillä.Puhe valokuvan ottamisesta kaikui kuuroille korville: venäläismestari maalaa aina ”natura”, ei kuvien mukaan.

Dubov kertoi olevansa Suomessa oikeastaan ensi kertaa. Aiemmilla matkoilla hän on saapunut junalla Helsinkiin ja jatkanut siitä samantien laivalla Ruotsiin.

Keski-Suomen maisemat järvineen ja metsineen hurmasivat hänet oitis. Aika on kulunut pääasiassa maalaten ja välillä uimassa pulahtaen. Perjantaille oli sovittuna vierailu Serlachius-museoihin Mänttään, sunnuntaiksi toiveissa oli päästä Espooseen Gallen-Kallelan ateljeekotiin Tarvaspäähän.

Ennen Pihlajavedelle tuloa Dubov oli tutustunut historiallisiin paikkoihin Porvoon seudulla ja Helsingissä. Hän paljasti nyt hellivänsä ajatusta suomalaisten ja venäläisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyn järjestämisestä.

Dubovin teoksia on Venäjällä lukuisien museoiden ja julkisten tahojen kokoelmissa sekä muun muassa Saksassa, Italiassa ja Belgiassa yksityiskokoelmissa. Näyttelyitä hän on pitänyt kotimaansa lisäksi esimerkiksi Englannissa, Belgiassa, Israelissa ja Kyproksella.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .