Näkökulma: Jyväskylässä odotetaan jännityksellä, minkälaisen muistomerkin Matti Nykänen saa – urheilijapatsaat ovat useimmiten näköisveistoksia, katso kuvat

Olympiavoittaja, mäkihyppääjä Matti Nykäsen (1963–2019) synnyin- ja pitkäaikainen kotikaupunki Jyväskylä kunnioittaa mäkikotkan urheilullista uraa muistomerkkihankkeella. Kutsukilpailuun on valittu kuusi tunnettua kuvanveistäjää: Jussi Heikkilä, Kaarina Kaikkonen, Pekka Kauhanen, Stefan Lindfors, Kimmo Schroderus ja Maaria Wirkkala.

Taiteilijat ovat käyneet heinäkuussa Jyväskylässä Laajavuoressa ja Hippoksen alueella, Harjullakin, hakemassa inspiraatiota työlleen. Luonnosten on oltava tilaajalla 15. lokakuuta mennessä. Marraskuun alussa ehdotukset asetetaan yleisön nähtäville ja yleisö saa äänestää omaa suosikkiaan niiden joukosta. Lopullisen valinnan tekee kuitenkin Jyväskylän kaupunginvaltuusto tammi-helmikuussa.

Muistomerkin budjetti on noin 100 000 euroa. Teos sijoitetaan paikoilleen vuonna 2022.

Jyväskylään Nykänen on saanut jo nimeään kantavan hyppyrimäen Laajavuoreen. Hyppytornin uusi, pysyvä valaistus julkistetaan syksyllä.

 

Tiesittekö, että Nykäsestä on tehty ainakin yksi taideteos? Kuvanveistäjä Jaakko Valon puhutteleva Karmitsa kuuluu Keskisuomalaisen taidekokoelmaan. Nimi viittaa Jyväskylän Halssilan takametsässä olleeseen ns. Karmitsan mäkeen, jossa nuori Nykänen aloitti hyppäämisen. Teoksessa nähdään mäkikotka upeassa liidossa, mutta toisaalta hypyn suunta näyttäisi olevan vastamäkeen.

 

 

Kuuden taiteilijan nimirypäs vetää osin mietteliääksi, aivan kuin nyt etsittäisiin jotakin aivan erilaista, uudenlaista näkökulmaa urheilijamuistomerkkiin. Onhan joukossa muun muassa kaksi installaatioistaan tunnettua taiteilijaa, Kaarina Kaikkonen ja Maaria Wirkkala, sekä yksi muotoilija, Stefan Lindfors. Pekka Kauhanen toimi aikoinaan Kain Tapperin avustajana ja sittemmin ansioitui monien julkisten teosten tekijänä.

Jyväskyläläisellä Jussi Heikkilällä ja jyväskyläläistaustaisella Kimmo Schroderuksella on kilpailussa kotikenttäetu. Heikkilän vahvuuksia ovat myös hänen tuotantonsa lintuteema, pohdiskelevuus ja lämmin lähestymistapa. Lentämisestä mäkihypyssäkin on kysymys. Poptaiteesta ponnistava Schroderus tunnetaan railakkaista teräsveistoksistaan. Hänen käsialaansa on muun muassa Ylistönmäellä oleva Hyöky-veistos.

 

Nykäs-teoksen tilaajan mukaan muistomerkin tulee ilmentää ja kunnioittaa Nykäsen uraa ja saavutuksia urheilijana. Uskon taiteilijoiden ottavan kutsukilpailun kunnia-asiana. En haluaisi nähdä mitään liian raflaavaa, en liian vaikeaa, en kiusalliseksi kääntyvää huumoria. Mäkikotkan muistomerkki tehdään suurelle yleisölle. Toivoisin teosta, jossa yhdistyvät niin katsojan helposti tavoittava tunnistettavuus kuin teoksen sisäinen ajatuskin.

 

 

Urheilijoiden muistomerkit ovat kautta aikojen olleet näköispatsaita, ja tämän kysymyksen äärelle asetutaan Nykäsenkin kohdalla.

Urheilijapatsaiden klassikko löytyy Jyväskylän yliopiston kampukselta Liikunnan edestä: Wäinö Aaltosen Paavo Nurmi. Herooinen pronssiveistos vuodelta 1925 on aikansa arvostetuimman kuvanveistäjän taidonnäyte, puhdasmuotoinen, harmoninen, arvonsa säilyttävä. Alaston urheilija muistuttaa muinaisten olympialaisten juoksijoita. Antiikin traditioon viitataan patsaissa yhä, esimerkiksi vuonna 2006 paljastetussa pronssiveistoksessa Helena Takalo hiihtää ilman rihman kiertämää.

 

 

Olympiavoittajista ja urheilusankareista näköispatsaisiin on ikuistettu myös muiden muassa Eero Mäntyranta, Hannes Kolehmainen, Gunnar Bärlund, Eero Lehtonen, Siiri Rantanen, Lasse Virén ja Jari Litmanen. Mika Häkkinen on saanut aukion ja siihen abstraktin pylvään.

Nyt on meneillään urheilijoiden patsasbuumi: ensi vuonna julkistetaan ainakin Mika Myllylän ja Juha Miedon patsaat. Molemmat ovat pitkälti figuratiivisia teoksia.

 

 

 

Sankarieläimetkin ovat patsaansa ansainneet. Laukaassa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, minkälaisella monumentilla Keski-Suomen kuuluisinta hevosta, suomenhevosravuri Vieskeriä kunnioitettaisiin, kenties vihannalla niityllä tai näköisveistoksella.

Julkiset veistokset eivät ole yhdentekeviä. Etenkin näköisveistosten perinnettä haastavat abstraktit teokset ovat herättäneet närää. Muistellaanpa vaikka Sibelius-monumentin, Mika Waltarin muistomerkin tai nyt kilpailussa olevan Pekka Kauhasen Urho Kekkosen Suuri aika -muistomerkin aikoinaan herättämää kuohuntaa. Suuri yleisö koki veistokset vieraiksi, ne eivät tukeneet kansan näkemystä kohteista.

Kun puhutaan urheilijaa kuvaavasta teoksesta, on mahdotonta sivuuttaa itse urheilusuoritusta. On tärkeää, että teos tavoittaa juuri kyseiselle urheilijalle ominaisen liikkeen, asennon ja ilmeen. Urheiluväelle virheet paistavat armottomasti läpi.

Muistoveistoksen toivoisi kestävän aikaa, mutta sen näyttää vasta aika. Riittäisikö, että Matti Nykäsen muistomerkki on tarkoitustaan vastaava eli antaa arvon hienolle urheilijalle ja yleisölle konkreettisen paikan, jossa häntä voi muistella ja kunnioittaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .