Näkökulma: Tuhkasta nousee piano kumppaneineen – Ilmari Hannikainen -kilpailu muuttui pianokamarimusiikkikilpailuksi

Entisen yksilösuorituksen sijaan nyt punnitaan soittajien yhteistä ulottuvuutta.

Uudistunut Ilmari Hannikainen -kilpailu osoittaa hienosti, että katkeruus ei kannata eikä klikkiytyminen. Suomi on pieni musiikkimaa, joten yhteistyö ja diplomatia toimijoiden kesken on rajojen vetämistä hedelmällisempää.

Kun yllättävä tieto tuli, että Tampere aloittaa oman pianokilpailunsa Hannikais-kilpailun kalenteripaikalla, järkytys Jyväskylässä oli suuri. Oli selvää, että kansallisesti tärkeimmän pianokilpailun aika Jyväskylässä oli ohi, varsinkin kun Sibelius-Akatemia suuntautui Jyväskylästä Tampereen-kilpailuun. Musiikkiväki kokoontui miettimään, mitä tehdä: heittää hanskat tiskiin vai keksiäkö uutta, joka jatkaisi kuitenkin pianokilpailun traditiota Jyväskylässä.

Vain yksilösuoritukseen perustuvaa uutta pianokilpailua ei ollut järkevää luoda, eikä pianoa saanut kadottaa. Soolopianokilpailuja oli jo riittävä määrä kotimaassa, sen sijaan säännöllisesti järjestettyjä, aikuisille suunnattuja kansainvälisiä kamarimusiikkikilpailuja oli harvassa. Ratkaisu löytyi: pianokamarimusiikki.

Jyväskylässä lähdetään nostamaan esiin kenties vähemmän näkyvyyttä saanutta, vaikkakin suosittua ja arvostettua taidemuotoa. Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari Ville Matvejeffin mielestä ratkaisu on hyvä. Kamarimusiikin nousu näkyy hänen mukaansa Euroopassa, Jyväskylässäkin orkesteri on ottanut kamarimusiikkikonsertit ohjelmistoonsa.

”Yhdessä musisoinnissa syntyy elämys, joka parhaimmillaan on siinä hetkessä syntyvää intuitiota. Se on toisella tavalla elävä tilanne kuin yksilösuoritus, jossa olet yksin ja seuraat omia impulssejasi. Lavalla toisten kanssa inspiraatio on rikkaampaa ja yllätyksellisempää”, Matvejeff kuvaa.

Matvejeff kuuluu kilpailutoimikuntaan, jossa edustavat muiden muassa Hannikais-kilpailussa vuodesta 1996 mukana ollut Sibelius-Akatemian pianoprofessori Erik T. Tawaststjerna sekä pianonsoiton lehtori Risto Kyrö (TAMK). Uutta kilpailua on siis kehittämässä Jyväskylän lisäksi vaikuttajia myös Helsingistä ja Tampereelta.

Kyrö pitää niin ikään kamarimusiikkia kiehtovana: ”Jokaisen soittajan on hallittava oma instrumenttinsa, mutta kamarimusiikin ydintä on toisten kuunteleminen ja herkkävaistoinen reagointi”, hän sanoo.

Matvejeff arvelee yleisön löytävän uusia suosikkeja repertuaarista, jota Jyväskylässä ei ole kovinkaan usein tarjolla. Teokset itsekin pääsevät uudella tavalla esiin soittajien hakiessa taiteellisia ulottuvuuksiaan kilpailutilanteessa.

Musiikkikilpailujen merkitys muusikkojen uralle on ehkä tasaantunut. Tekniset huippusuorittajat eivät niinkään kosketa yleisöä, vaan puhtaan soiton rinnalla muusikoilta vaaditaan karismaa ja henkeä. Tämä korostuu kamarimusiikissa, jossa keskeistä on taiteilijoiden välisen vuorovaikutuksen ja impulssien välittäminen yleisölle.

Kilpailussakin kilpailemista tärkeämpää on musiikki ja yhteinen kokemus, niin kuin Ilmari Hannikainen -pianokilpailusta monilta vuosilta muistetaan.

Pianokamarimusiikkikilpailussa helmikuussa 2020 kuullaan maksimissaan kolmen soittajan kokoonpanoja. Jokaisessa mukana on piano. Vaihtoehtoiset kokoonpanot ovat klassinen pianotrio (piano, viulu, sello), pianoduo, piano nelikätisesti sekä piano-viulu.

Pianotaiteilija, professori Ilmari Hannikainen veljineen muistetaan Suomen ensimmäisen ammattimaisen piano-viulu-sello-trion perustajina.

Kilpailun ”aikuisten sarja” on kansainvälinen. Siihen voivat osallistua 16–35-vuotiaat soittajat Pohjoismaista ja Baltian maista.

Kansallinen sarja, 13–17-vuotiaat, on suunnattu Suomen oppilaitoksissa opiskeleville.

Kilpailun ohjelmistossa on klassisia wieniläismestareita Mozartista ja Beethovenista lähtien, sekä romantiikan ajan ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten säveltäjänimiä, modernimpina Casella, Martinu ja Poulenc.

Uskon, että uudistettu kilpailu saa hyvän vastaanoton. Vahvana perustana ja johtotähtenä tulevaisuuteen vaikuttaa vuodesta 1975 järjestetty, kiitetty Ilmari Hannikainen-kilpailu.

Kansainvälinen kilpailu tuo myös hyvän vertailukohdan siihen, minkälaisella tasolla Suomen ja Jyväskylän klassisen musiikin opetuksessa ollaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Taidemaalari Pertti Karjalainen rakastaa väriä, mutta ei anna sen lentää – Taidekeskus Järvilinnan kesänäyttelyt avautuvat keskiviikkona yleisölle

Kirja-arvio: Vesa Lahti ilmaisee rakkauden ja yksinäisyyden teemoja vähin sanoin ja välähtävinä visioina

Jättimäinen teräspallero teki paluun Jyväskylän keskustaan – tästä on kyse

Kirja-arvio: Toivakkalaisen Kaarina Valoaallon jäätelöannoksessa on sokerin alla tuhkaa ja maan tomua

Jyväskylän taidemuseo avautuu koronasulun jälkeen yleisölle keskiviikkona – Saarijärvelläkin valokuvanneen Pekka Luukkolan teoksissa tuli kuvaa ihmisen jälkeä historiassa

Ympäristötaitelija Christo on kuollut 84-vuotiaana – paketoi urallaan esimerkiksi Berliinin valtiopäivätalon

Kirja-arvio: Myytävänä taiteilijan sielu – Milja Sarkolan esikoisromaanin päähenkilö yrittää hallita elämää laskemalla ja laskelmoimalla

Heli Valajan keramiikkateos voi olla myös astia – Näyttely avautui Höyry-galleriassa

Levyarvio: Kaksi kiehtovaa katsausta suomalaisen jazzin nykytilanteeseen

Levyarvio: Pelle Miljoonan palo uuden musiikin tekemiseen on vahva

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.