Näyttelyarvio: Taiteen moninainen kattaus Järvilinnassa

Taiteen monet kasvot

Taidekeskus Järvilinnan kesänäyttely

Laukaassa 27.8. 2017 saakka

Kun kävelee Taidekeskus Järvilinnan puistotietä tai viimeistään kun istuu 1891 rakennetun huvilan järvelle avautuvalla terassilla, tulee mieleen paradoksaalinen ajatus: täällähän vierailisi ilman taidettakin. Parantumaton haaveilija on siitä aivan varma.

Joka kesä pitääkin kuin erikseen kerrata, että puistoa ympäröivissä rakennuksissa työskentelee suuri joukko eri alojen taiteilijoita. Heidän luova ja työteliäs läsnäolonsa takaa historialliselle ympäristölle etuliitteen taidekeskus.

Muutaman vuoden ajan taidekeskuksessa on toiminut myös taiteilijaresidenssi, joka tuo kansainväliset kulttuuriyhteydet keskelle maaseutua.

Japanilainen residenssitaiteilija Yuichiro Sato on tulkitsee kansallismaisemaamme äärimmäisellä tarkkuudella ja kasvavan fanijoukon kannustamana: Piirsin puun, metsän ja viereisen järven. Toisaalla näyttelyssä on taidekeskuksessa työskentelevän Tiina Lempiäinen-Trzaskan abstrahoitu maalausinstallaatio samankaltaisesta maisemakohteesta. Molemmilla katse kiinnittyy maisemaan ja näkemys tyyliin.

Työhuoneiden ja päärakennuksen välimatka ei ole sataakaan metriä, mutta vierailija on ainakin tunnistavinaan henkisen välimatkan paljon pitemmäksi. Nykytaide ja idylli ovat aivan kuin etsineet yhteistä etikettiä – teititelläänkö vai sinutellaanko?

Tänä kesänä on tapahtunut ratkaiseva edistys välimatkan lyhentämisessä. Taiteilijat ovat saaneet päärakennuksen yläkerrasta 140 neliömetriä tilaa näyttelylleen. Sisätilaa vaivaa kuitenkin samanlainen ongelma kuin puistoaluettakin: taideteosten asettelu ei ole täsmällisesti jäsenneltyä.

Onnistunut ratkaisu sisältyy oikeastaan näyttelyn syntytapaan. Jokainen taidekeskuksen taiteilija on kutsunut itseään kiinnostavan taiteilijan mukaan. Tästä kehkeytynyt dialogi voisikin vaikuttaa esillepanon ja näkyä paitsi tilassa, myös hajanaiseksi jääneessä näyttelyinformaatiossa.

Kuka on siis kutsunut vaikkapa taidegraafikko Rita Vargaksen tai kuvanveistäjät Panu Koskimiehen, Sonja Vectomovan ja kuopiolaisen Sanna Nissisen kesänäyttelyyn? Mistä ja miten näyttelyyn on ilmestynyt Kazakstanissa syntynyt Roxana Sadvokassova ja hänen kiehtova mosaiikkinsa Vanha kalamies? Mikä on iiläisen Sanna Koiviston ja hänen romanttisten veistostensa tulokulma?

Joka tapauksessa, sinunkaupat on tehty. Vielä kun järvilinnalaiset rakentaisivat päärakennukseen shopin, jossa olisi myytävänä paitsi taideteoksia myös taidekäsityön tuotteita, välimatka puiston reunalta olisi supistunut olemattomaksi. Idylliin ihastunut haaveilijakin valpastuisi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .