Nahkamarkkinat - Matti Huotari

MATTI HUOTARI Nahkamarkkinat Pilot-kustannus 2008, 247 s.

Ajan hengessä eletään Matti Huotarin kolmannessa romaanissa Nahkamarkkinat; perintöriidat, vanhustenhoito, työttömyys, viinalla läträily, ihmissuhde- ja asunto-ongelmat ovat takuuvarmoja aihioita. Kun siihen lisätään politiittinen peli, jossa Matin ja Iken tekstiviestihupailut tuntuvat entistä vähäpätöisemmiltä, on tarinan ainekset kasassa.

Edellisessä romaanissaan Hulkkosen valinta (2007) Kainuusta 1990-luvulla Keski-Suomeen kulkeutunut Huotari liikutteli päähenkilöitään talomarkkinoilla välillä Jyväskylän Halssila - Muonio. Nyt liikutaan Laukaan Ruuhimäen ympäristössä ja poiketaan välillä Kehäkolmosen tienoilla.

Tarina kietoutuu vanhuksen, Jaakko Vaherin ympärille. Mies pitää kynsin hampain kiinni kodistaan, jo pelkkä ajatus palvelutalosta saa miehen hampaat kirskumaan.

Tontilla on luotettavat vuokralaiset, työttömät muusikko ja äänimies. Persoonallinen naapuri käy päivittäin, mutta uhka tuleekin omasta pesästä. Pesänjakajiin on iskenyt metsänkaatohimo. Ihmisen ahneudella ja raakuudella ei rajoja ole.

Luvut seuraavat toistaan paikan, päivämäärän ja minuutin tarkkuudella. Huotarilla on taito sanoa, taito luoda jännitteitä, mutta kohtuullisen kuvauksen ja kerronnan jälkeen rautalankalauseilla ja turhilla selityksillä luottamusta lukijaan koetellaan muutaman kerran.

Alussa henkilöihin kiinni pääseminen vaikeutuu, kun joka luvussa tulee uusia ihmisiä. Vähitellen tarinaan kuuluvat henkilöt alkavat kuitenkin elää omaa osuuttaan.

Huotarin kynänjälki on sen verran vakaata ja dialogi luontevaa, ettei kirjaa voi heittää kesken. Humoristinen ote, välillä kyyniseksi ironiaksi paisuva, antaa lisäväritystä.

RISTO URRIO