Niina Miettinen – Israel-tyttö

Millaisiin kiertoteihin ihmisen täytyy turvautua, kunnes hän pystyy kohtaamaan oman totuutensa? Onko unelma aina loppujen lopuksi yksityinen?

Niina Miettisen esikoisteos Israel-tyttö on tunnekylläinen muttei imelä romaani kohtaamisen vaikeudesta. Miksi se, jonka pitäisi olla kaikkein lähimpänä, kääntyy pois, menneeseen?

Israel-tytön minäkertoja Kaisa luo tapahtumille kehykset, mutta keskeisintä on mummopuoli Katariinan elämäntarina. Miksi kotia pitää etsiä maan ääristä? Siksi, että osattomuus rakkaudessa tuntuu toistavan itseään: ”Mihin täällä mahtuisi, kun keittiönpöydässä oli jaossa vain reunapaikkoja?”

Katariinan fanaattiselta vaikuttava Israel-intoilu kätkee sisälleen traagiseksi kääntyneen rakkaustarinan. Toiviomatkat saavat konkreettisen sisällön ja jatkuvat lopulta toisessa polvessa. Etsinnän kohde muuttuu, ja jokainen voi ratkaista, siirtääkö perinnön eteenpäin.

Murrosikäisen Kaisan näkökulma teoksen alkupuolella tuo mukanaan komiikkaa: uskonkokouksia katsotaan ilman hurmosta. Samalla Miettinen näyttää yleisemminkin, millaista eroottista latausta hurmokselliseen missioon voi sisältyä ja kuinka maallinen kaipaus vyöttäytyy hengelliseen kaapuun.

Yhdelle asialle ja yhdelle unelmalle vihkiytynyt ei näe omaa tilaansa: ”Sen silmissä on pelottava kiihko, se tuijottaa minua haltioituneena tukka sotkussa, hengityksessä lampolan haju.” Teoksen sävykartta onkin monipuolisin juuri teoksen alkupuolella.

Osattomuuden tunne voi olla myös lähisokeutta. Pappa kirjoittaa kirjeitä kuolleelle vaimolleen, joka tuntuu olevan lähempänä kuin Katariina. Sama viivästynyt anteeksipyytely tulee aikanaan Katariinankin osaksi. Tämä rakennekuvio on yllätyksellinen ja taitavasti rakennettu, kun taas aikatasojen perinteisempi lomittaminen on välillä kankeampaa.

Arkiset tarkat havainnot ja tuokiokuvien unenomaisuus täydentävät toisiaan. Miettisen joensuulaistausta näkyy luontevasti sekä murteessa että paikannimissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.