Olavinlinna teki vaikutuksen evakkopoikaan – sai nimikkosävellyksen 70 vuotta myöhemmin

Linna vedessä -kantaesitys jännittää Aulis Sallista.

Säveltäjä Aulis Sallinen oli yhdeksänvuotias evakkopoika, kun hän näki Olavinlinnan. Se oli ensimmäinen "tatsi" paikkaan, josta sittemmin tuli hänelle läheinen.

– Ajettiin Kyrönsalmen sillan yli, ja näin linnan. Se on ollut siitä saakka mielessäni – puhutaan vuodesta 1944, Sallinen kertoo.

Sallisen kuudesta oopperasta viisi on esitetty Olavinlinnassa Savonlinnan oopperajuhlilla. On siis luontevaa, että juhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti tilasi juuri häneltä Suomen satavuotisjuhlateoksen tälle kesälle.

Lauantaina kantaesityksensä saava Linna vedessä ei kuitenkaan ole ooppera. Sallinen luonnehtii sitä musiikilliseksi kronikaksi Olavinlinnan historiasta, ihmisistä, joiden siellä tiedetään eläneen ja vaikuttaneen linnan kohtaloihin.

Ääneen pääsevät niin linnan perustaja Erik Axelinpoika Tott kuin siellä aikoinaan teloitettu nainenkin.

Säveltäjä odottaa ensi-iltaa jännittyneenä, sillä tällaista teosta hän ei ole koskaan ennen tehnyt.

Linna vedessä sisältää kymmenen etukäteen äänitettyä jaksoa, jotka kaiutetaan eri puolilla linnaa teoksen aikana. Näin itse Olavinlinna ottaa osaa esitykseen, ja sillä on Sallisen mukaan suorastaan päärooli.

– Linna on jännittävä paikka, jossa voi tehdä akustista kokeilua, hän sanoo.

Tällä saadaan säveltäjän mukaan teokseen vaihtelua, mystiikkaakin, mutta myös akustista ulottuvuutta äänikudokseen. Sen enempää hän ei halua musiikkiaan luonnehtia, sitä hän on aina karttanut.

– Se on suurin piirtein sama kuin jos menisi peilin eteen ja pitäisi kertoa, minkä näköinen on. Ei se oikein onnistu.

Teoksen kertoja on näyttelijä Jukka-Pekka Palo. Lisäksi konsertissa esiintyy neljä laulajaa ja kamariorkesteri.

Musiikissa vilahtaa kummitus

Kaikki jäljet johtavat vuoteen 1975. Silloin Olavinlinna täytti 500 vuotta, Salliselta esitettiin Ratsumies-ooppera, ja näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen lausui pääjuhlassa runoilija Lassi Nummen pienen runokokoelman Linna vedessä. Nummi laajensi kokoelman myöhemmin kirjaksi.

– Samana vuonna nähtyään Ratsumiehen, hän lähetti kirjan minulle kauniilla omistuskirjoituksella varustettuna. Se oli 40 vuotta hyllyssäni, kunnes sitten pälkähti päähäni, että Olavinlinnan historia runollisessa muodossahan on jo olemassa.

Sallinen valitsi kirjasta tietyt runot, jotka luovat dramaturgian. Yksi pieni – Sallisen sanoin – vitsiviitekin teokseen tuli.

– Musiikissa vilahtaa yksi kummitus, mutta pitää tuntea hyvin Ratsumies-ooppera ennen kuin sen kuulee sieltä.

Lassi Nummi (1928–2012) oli Sallisen ystävä, jonka runoihin tämä on aiemmin säveltänyt muun muassa suurimman vokaaliteoksensa Elämän ja kuoleman laulut.

– Olen aina pitänyt hänen tavastaan ajatella ja kirjoittaa.

"Hirmuinen Sallis-pläjäys"

Konsertin toteutuksen suunnitellut Kari Heiskanen luonnehtii Sallisen sävelkuvaa hienostuneeksi. Hänen mukaansa linna itsessään on soitin, joka puhuu teoksen läpi. Siksi sitä ei nähty tarpeelliseksi tehdä täysmittaisena lavasteineen, pukuineen ja valaistuksineen.

– Tarina ja kohtaukset tulevat läpi paremmin, kun linnaa ei yritä muuttaa muuksi. Se perustuu siihen, että yleisölle syntyy omia mielikuvia, Heiskanen sanoo.

Linna vedessä kantaesitetään Olavinlinnassa lauantaina päivällä. Samana iltana nähdään varhaisempi teos Kullervo.

– Hirmuinen Sallis-pläjäys se päivä, tuumii säveltäjä.

Kuukauden kestävät Savonlinnan oopperajuhlat alkaa perjantaina Mozartin oopperalla Ryöstö Seraljista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.