Olli Mustonen - Aleksandr Skrjabin: Etydejä, Preludeja, Sonaatti nro 10, Vers la flamme

Myöhäisromantikko Skrjabinin musiikki tarjoaa runsaasti yhtymäkohtia siihen lähes estottomaan uuden etsimiseen, jota Olli Mustonen ilmentää pianismissaan. Niinpä levyn tulkinnoista suurin osa tuottaakin positiivisen yllätyksen.

Säveltäjän tunnetuin miniatyyri, ns. Pateettinen etydi, vyöryy uhmakkaasti. Monisyisen pianosatsin Mustonen läpivalaisee hämmästyttävän taiturillisesti, vaikka jättää väliäänikulkuja esim. Cis-duuri-etydissä vaille niiden vaatimaa huomiota.

Skrjabin oli viehättynyt mystiikasta oman aikansa muoti-ilmiönä, pohjautuuhan hänen muusikkoutensa paljolti juuri mietiskelyyn. Siihen nähden levyn pianistin hartaus vain on häilyväistä laatua.

Teosvalikoiman huikentelevin Vers la flamme (runoelma Kohti liekkiä) kuulostaa silti hiukan staattiselta. Preludeissa Mustosen rubato-soitosta on helposti pikemminkin haittaa kuin hyötyä, mutta monet niistä soivat myös ytimekkään aforistisina.

Levytys luo vaikutelman kaikuisasta konserttisalista, jossa soinnin yksityiskohdat eivät tule esiin studioäänitykselle tyypillisen selkeinä. Esittelytekstissään Malcolm MacDonald kertoo sävellyksistä hienovivahteisin havainnoin.

Matti Asikainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.