"Ompelukone on ihan nounou" – Kansallispukujen kauneus ja taidokas käsityö puhuttelevat keräilijä Mari Varosta, joka myös ompelee käsin pukuja

Kansallispukujen keräilijä Mari Varonen on tuonut kokoelmastaan seitsemän pukua ja pukujen osia Suomen kansallispukukeskuksen Kujalle Käsityön museoon.

– Näihin pukuihin liittyy jotain erityistä, tunteita ja tarinoita. Esimerkiksi Lemlandin kansallispuku 1920-luvulta on kiertänyt eurooppalaisilla laululavoilla, Raippaluodon puku puolestaan löytyi asun likakerroksen alta. Kirjailtu tykkimyssy on 1800-luvulta, Varonen kertoo.

Näyttelyn uusin puku on vuonna 2018 valmistunut Jaalan kansallispuku, joka on Varosen ensimmäinen itse ompelema kansallispuku.

– Puku liittyy omiin sukujuuriini. Aloin tehdä sitä jo 2000-luvun alussa, mutta se jäi silloin työläyden vuoksi kesken. Minulla on nyt langat odottamassa, että kudon Mikkelin seudun muinaispuvun alusta alkaen. Olen nyt innostunut muinaispuvuista sekä suomenruotsalaisista puvuista, joita on lähestulkoon jokaisella ruotsinkielisellä paikkakunnalla.

 

Varonen kertoo aloittaneensa pukujen tekemisen ”kylmiltään”. Taito ja kokemus on karttunut tekemisen myötä.

– Tekniikoiden, kuten kirjonnan ja tykkimyssyjen kokoamisen, opetteleminen on kiinnostavaa. Tykkimyssyjen teosta tykkään erityisesti. Kaikki käy käsin tehden, ompelukone on ihan nounou, Varonen hymyilee.

Varonen hurahti kansallispukuihin lopullisesti neljä vuotta sitten, kun hän alkoi pelastaa pukuja verkkohuutokaupoista ja kirpputoreilta. Keräilijän kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä noin 200 pukua 1800-luvulta näihin päiviin.

– Puvut puhuttelevat minua taidehistorioitsijana sekä kauneudellaan ja että taidokkaana käsityönä. Arvokkaiden pukujen hinnat on poljettu alas. Tunnearvoa ei voi polkea, puku voi olla käyttäjälleen todella tärkeä.

Varonen on saanut pukuja jonkin verran myös lahjoituksina.

– Ihmiset ovat huomanneet, että luonani puvut saavat hyvän kodin vaikka en niitä varsinaisesti museoesineinä kohtelekaan. Vanhemmat sukupolvet lahjoittavat mieluummin rakkaat pukunsa kuin laittavat myyntiin, jos nuorempi suku ei ole kiinnostunut pukua ottamaan tai se ei mahdu päälle, hän sanoo.

 

Jokaisen maan puvuilla on omat erityispiirteensä. Mikä yhdistää suomalaisia pukuja?

– Suomalaisen puvun kyllä heti erottaa suomalaiseksi. Meillä on ehkä käytetty vähemmän kirjailua ja pukujen ilme on selkeä.

Varonen järjestää näyttelyn yhteydessä tapahtumia, joissa kävijät pääsevät pukeutumaan kansallispukuihin.

– Saan paljon palautetta, että pukuja haluttaisiin pitää, mutta ei ole sopivia tilaisuuksia. Tervetuloa pukeutuneena omaan pukuun tai kokeilemaan pukuja kokoelmastani.

Himoitut helmet -näyttely esillä 27.10. saakka.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .